Tutkimukset
Ahven hyötyi lämpimästä kesästä, mutta kuhan poikasia ei Kukkian koekalastuksessa löytynyt
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Riku Helisevä ajaa veneen rantaan ja Ari Ryynänen ryhtyy nostelemaan koekalastusverkkoja veneestä.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Riku Helisevä ohjaa aamupäivällä moottoriveneen Matinojan rantaan ja kollega Ari Ryynänen ryhtyy nostelemaan yön saalista rantaan. Suurissa saaveissa on 19 verkkoa, joihin tarttuneiden kalojen irrottelemisessa, mittaamisessa, punnitsemisessa ja tilastoinnissa menee iltapäivään. Tällä kertaa hommaa ei tarvitse tehdä rannassa, sillä Lammin tutkimusasemalle on lyhyt ajomatka.
Kukkialla tehdään koekalastus elokuussa
Kukkian koekalastus toteutetaan 3.–6. elokuuta.
– Koekalastuksia tehdään kuuden vuoden välein valituilla järvillä eri puolilla Suomea. Käytössä on sama menetelmä, joten tuloksia pystytään vertaamaan vuosien ja järvienkin välillä, tutkimusinsinööri Katja Kulo Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
SUVI-hanke nojaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntemukseen
KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja Ari Luoto kiersi keväällä sulamisvesien aikaan kaikki Pälkäneveden 14 laskuojaa. Niitä pitkin virtasi vuorokaudessa yli 4000 kilogrammaa kiintoainesta ja 15 kiloa rehevyyteen vaikuttavaa fosforia. Pälkäneen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on keskimäärin 0,13 kiloa vuorokaudessa.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, KVVY ry, on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän SUVI-hankkeen kumppani. Toinen hankekumppani on Pälkäneen kunta.
Kukkian tilaa seurataan aktiivisesti
Vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen on Pirkanmaan ELY-keskuksen edustaja Suvi-hankkeen ohjausryhmässä.
Kukkia on Pälkäneen järvistä kaikkien tarkimmin tutkittu ja jatkuvan seurannan kohteena. Se kuuluu Natura 2000 -verkostoon harvinaisena hiekkamaiden niukkaravinteisena ja -mineraalisena vesistönä. Kukkia on valtakunnallisesti edustava luontokohde.
Kukkian vesikasvillisuus on Pohjois-Euroopassa omaa luokkaansa. Lajistoon kuuluvat muun muassa raani ja ormio, harvinaiset kirkkaiden vesien kasvit. Ormiota ei Suomessa esiinny muualla kuin Kukkian seudulla.
Suvi-vesiensuojeluhanke otti vesinäytteet Pälkäneveden kaikilta laskuojilta
KVVY Tutkimus Oy:n ympäristönäytteenottaja Ari Luoto otti tiistaina 13. huhtikuuta vesinäytteet Pälkäneveden kaikilta laskuojilta. Niiden perusteella nähdään, miltä suunnalta järveä rehevöittävät ainekset järveen virtaavat.
Ari Luoto kiinnittää näytteenottopullon teleskooppivarteen ja upottaa sen virtaavaan ojaveteen.
– Kirkkauden perusteella vaikuttaisi tavalliselta sulamisvedeltä.
Suvi-vesiensuojeluhanke aloitti tutkimukset – vesinäytteiden lisäksi tutkitaan piilevän ja surviaissääsken jäänteitä, jotka kertovat veden laadussa tapahtuneista muutoksista
Eetu Savilahti otti vesinäytteitä Pälkänevedeltä maaliskuun toisella viikolla.
Näytteenottaja Eetu Savilahti tipauttaa pipetillä kemikaalia kahteen näytepulloon. Toisessa on jään alta nostettua pintavettä metrin syvyydestä ja toisessa pohjan syvänteestä. Savilahti sekoittelee lasipulloja, jotka muuttuvat ruosteen ruskeiksi. Se on hyvä merkki, sillä jos vesi värjäytyisi valkoiseksi, se olisi hapetonta.
– Hyvin pohjallakin näyttäisi olevan happea, Savilahti sanoo.