Vedenkorkeus

Järvet jäätyvät korkealle

Mallasveden korkeus
Mallasveden pinta nousi lokakuun alun jälkeen lähes 30 senttimetriä.

Marraskuun lopun pakkaset tuovat järviin jääkannen. Sateisen syksyn jäljiltä vedenpinta on reilut parikymmentä senttimetriä normaalitalvia korkeammalla.

Tavallisesti järvien pinnat laskevat lokakuussa alimmilleen, kunnes nousevat hieman vuodenvaihteen jälkeen. Tänä syksynä vedenpinta nousi lokakuun alusta alkaen nopeasti. Pienillä järvillä saavutettiin lähes kevään tulvakorkeudet. Kukkialla ja Mallasvedelläkin pinnat nousivat kolmisenkymmentä senttimetriä.

Nousu taittui marraskuun puolivälissä. Pinnat jäävät noin nykytasolleen, kun järvet jäätyvät.


 

Järvien pinnat poikkeuksellisen korkealla

pinnankorkeus
Mallasvesi on noussut lähes 30 senttimetriä lokakuun alun jälkeen. Pinta on jo 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvolukemia korkeammalla, ja sen ennustetaan vielä nousevan toistakymmentä senttimetriä parin viikon aikana.

Järvien pinnat ovat sateisen syksyn jäljiltä poikkeuksellisen korkealla. Pienillä järvillä ollaan kevättulvakorkeuksissa ja suurilla järvillä lähestytään niitä.

Mallasveden ja Pälkäneveden pinta on 40 senttimetriä korkeammalla kuin vuosi sitten ja 30 senttimetriä korkeammalla kuin marraskuun puolivälissä keskimäärin. Myös Kukkia on parikymmentä senttimetriä ajankohdan keskivertolukemia korkeammalla. Sateita on tullut niin runsaasti, että pintojen ennustetaan nousevan parin viikon aikana vielä reilut kymmenen senttimetriä.


 

Syyssateet nostavat järvien pintoja edelleen

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinnankorkeus on noussut lokakuussa lähes kymmenellä senttimetrillä. Vesi on ajankohdan keskiarvoa (harmaa viiva) korkeammalla, ja sen ennustetaan vielä nousevan, koska vettä on tullut niin paljon.

Syksyn runsaat sateet ovat nostaneet pienten järvien pinnat lähes kevään tulvakorkeuksiin. Myös suurissa järvissä pinnankorkeus jatkaa nousuaan.

Kukkian ja Mallasveden pinnat ovat nousseet syyskuusta noin kymmenellä senttimetrillä, vaikka yleensä ne laskevat lokakuun lopulle saakka. Vettä on tullut niin paljon, että Kukkian pinnan ennustetaan nousevan vielä muutamalla sentillä ja Mallasveden pinnan lähes kymmenellä sentillä. Marraskuun alussa pintojen ennakoidaan olevan jopa 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvolukemia korkeammalla.

Syyssateet nostivat järvien pintoja

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinnankorkeus (siniset pallot) on pysytellyt syyskuun ajan ajankohdan keskiarvolukemissa (harmaa viiva). Kuva: vesi.fi

Pälkäneen järvien pinnankorkeudet palautuivat syyskuussa ajankohdan keskiarvolukemiin.

Pinnankorkeus laski heinäkuussa tavallista alemmas. Heinäkuun lopun sateet pysäyttivät pinnanlaskun, mutta elokuussa se jatkui. Elokuun lopussa pinnankorkeus nousi muutamalla sentillä, ja on pysynyt sen jälkeen lähes kuukauden ennallaan.

Sateiden ansiosta pintojen ennustetaan pysyvän keskiarvolukemissa, kunnes ne kääntyvät nousuun marraskuussa.

Paksu lumikerros hidastaa järvien jäätymistä – sähköpula voi lisätä juoksutusta ja laskea pintaa

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinta nousi keväällä lähelle ennätyskorkeuksia. Puoli vuotta myöhemmin lähennellään ennätyksellisen matalia lukemia.

Alkuviikon runsaista lumisateista kertyi paksu eristävä kerros, joka hidastaa jäiden vahvistumista. Suurten järvien selät eivät ole ehtineet jäätyä kunnolla, ja sen vuoksi jäillä liikkuminen ei ole vielä turvallista.

Järvien pinnat ovat 20–30 senttimetriä tavanomaista matalammalla. Pinnat pysyvät kevääseen saakka poikkeuksellisen alhaalla ilman runsaita vesisateita ja lumien sulamista.

Järvet ovat jäätymässä poikkeuksellisen matalalle

Kukkian pinnankorkeus
Kukkian pinta kääntyy tavallisesti nousuun lokakuun vaihteessa, mutta tänä vuonna se jatkaa laskuaan vielä marraskuun lopussa.

Sydän-Hämeen järvet ovat jäätymässä poikkeuksellisen matalalle.

Kukkian vedenkorkeus kääntyy tavallisesti nousuun lokakuun vaihteessa, mutta tänä vuonna se jatkaa laskuaan vielä marraskuun lopussa. Pinta on parikymmentä senttimetriä tavallista alempana ja edelleen laskussa. Mikäli runsaat sateet eivät nosta pintaa ennen talvea, vedenkorkeus voi pysyä kevääseen saakka poikkeuksellisen matalalla.

Mallasvedellä pinnanlasku pysähtyi lokakuun alussa, kun se saavutti tason, joka mahdollistaa juoksutuksen pienentämisen Valkeakoskella.

Vedenpinnan nosto on uuvuttava urakka

Kovesjärvi
Soiden ja turvetuotantoalueiden ympäröimä Parkanon Kovesjärvi on pari kilometriä leveä.

Lukemattomilla järvillä ollaan tyytymättömiä vedenkorkeuteen, kun loppukesän parhaaseen loma-aikaan rannat pakenevat ja laiturit makaavat pohjassa. Kukkialla suojeluyhdistys teetti asiantuntijalla kunnostussuunnitelman, jolla alinta vedenkorkeutta nostettaisiin muuttamatta keskivedenkorkeutta. Jos keskivedenpintaan ei puututa, hanke ei välttämättä vaadi vesilupaa.

Järvenpinnat ovat 70–80 senttimetriä kevättä matalammalla

Mallasveden korkeus
Mallasveden ja Längelmäveden pinnat ovat kääntymässä nousuun. Mallasvedellä vedenkorkeus laski lokakuun toisella viikolla 83,64 metriin, mikä mahdollistaa juoksutuksen pienentämisen Valkeakoskella.

Vähäsateinen syksy on laskenut järvien pinnat tavanomaista alemmas.

Pinnankorkeuksien vaihtelu on tänä vuonna poikkeuksellisen rajua. Runsaslumisen talven ja myöhäisen kevään vuoksi pinnat nousivat yli puoli metriä huhtikuun aikana. Toukokuun puolivälissä oltiin 2000-luvun ennätyskorkeuksissa.

Alkukesästä pinnat olivat kolmisenkymmentä senttiä tavanomaista korkeammalla, ja keskiarvokäyrä tavoitettiin vasta syyskuun lopulla.

Rannoilla säästytään ennätystulvilta

Mallasveden vedenkorkeus
Vielä pari viikkoa sitten näytti siltä, että Mallasveden pinta nousee korkeammalle kuin koskaan vuoden 1970 jälkeen. Poutaisen kevään ansiosta kevättulvahuippu on jäämässä kymmenkunta senttimetriä ennätyskorkeudesta (punainen vaakaviiva). Pintojen ennustetaan (sininen viiva) nousevan parin viikon aikana vielä lähes 20 senttimetrillä. Kuva: Vesistömallijärjestelmä

Nopeasti nousseet vedenpinnat ovat tuoneet yllätyksiä ranta-asukkaille. Järvenseliltä on etsitty karanneita laitureita ja veneitä, kun rannat ovat vapautuneet jäistä.

Järvien pinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, koska talvi oli runsasluminen ja kevät myöhäinen. Huhti- ja toukokuun sää on kuitenkin ollut poutainen, eivätkä sateet ole tuoneet lisää vettä sulamisvesistä tulviviin ojiin. Osa talven aikana kertyneestä vedestä on haihtunut ilmaan ja tulvat ovat jäämässä alkukevään ennusteita lievemmiksi.