Vedenkorkeus

Runsaslumista talvea seurannut myöhäinen kevät synnytti rajut kevättulvat, jotka tekevät vahinkoja pelloilla ja mahdollisesti myös järvien rannoilla.

Lumet ovat sulaneet nopeasti ja niiden vesi purkautuu lyhyessä ajassa. Kun maa on vielä roudassa, vesi ei pääse imeytymään maahan. Myös salaojat ja putkiojat voivat olla jäässä, joten vesi virtaa sulassa pintakerroksessa. Esimerkiksi Epaalassa pelloille syntyi kanjoneita, kun vesi vei notkelmien maat mukanaan.

Pääsiäisestä alkanut lämmin jakso on vauhdittanut kevään etenemistä. Lumet ovat sulaneet vauhdilla, mutta aurinkoisen sään ansiosta osa kosteudesta haihtuu ilmaan. Jos kevät jatkuu poutaisena, se pienentää hieman kevättulvan aiheuttamia vahinkoja.

Sääennusteen mukaan päivälämpötilat nousevat sunnuntaista alkaen kymmenen asteen tuntumaan ja yöpakkaset päättyvät. Lämpenevä kevät vauhdittaa lumien sulamista ja järvenpintojen nousua. Runsaslumisen talven ja myöhäisen kevään vuoksi sulamispiikistä muodostuu poikkeuksellisen raju.

Huhtikuu alkoi talvisena ja sankat pyryt kasvattivat jo ennestään paksua lumikerrosta. Perjantainen vesisade aloitti järvien pintojen nousun, jonka ennustetaan jatkuvan toukokuun loppupuolelle saakka. Silloin pinnat nousevat Pälkäneen suurilla järvillä lähes puoli metriä tavanomaista korkeammalle.

Kukkialla kevättulvasta ennustetaan ennätyksellistä. Pinta saattaa nousta korkeammalle kuin koskaan 30 vuoden aikana.

Keväisen jakson jälkeen palanneet pakkaset ovat viivyttäneet kevään etenemistä. Maaliskuussa alkanut vedenpintojen nousu on taittunut. Sääennusteiden mukaan lumi- ja jääpeite ei ohene tulevallakaan viikolla.

Keväisen lämpimät kelit eivät ole vielä kääntäneet järvien pintoja nousuun. Lumisen talven vuoksi kevättulvista ennustetaan keskimääräistä suurempia, mutta ennätyksiä ei rikota, jos keväällä ei saada runsaita sateita.

Sekä Kukkian että Mallasveden pinnat ovat vielä ajankohdan keskiarvolukemissa. Pintojen ennustetaan kääntyvän nousuun tällä viikolla ja saavuttavan huippunsa toukokuun puolivälissä.

Mallasveden, Pälkäneveden ja Kukkian vedenpinnat kääntyivät laskuun toukokuun taitteessa. Mikäli kesäkelit ovat tavanomaiset, loppukesästä laiturit makaavat pohjassa ja rannoilla vaaditaan Valkeakosken juoksutusten vähentämistä.

Pälkäneen vedet purkautuvat kohti Kokemäenjokea Valkeakosken kautta. Valkeakoskella veden pintaa ei säännöstellä, vaan voimalaitoksella jäljitellään luonnollista virtausta. Vettä juoksutetaan niin kuin koskessa ei olisi voimalaa lainkaan.

Pitkän pakkasjakson päättyminen ja keväisemmät kelit tuovat järviin sulamisvesiä ja kääntävät pinnankorkeudet nousuun.