Ajankohtaista

Suvi-kesätiimi Hertta Raivio, Erika Tuomi ja heidän ohjaajansa Liisa Makkonen kiertää kesän ajan Pälkäneen kylätapahtumissa kertomassa järvien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä.

Heinäkuun ajan Suvi-kesätiimi tuuraa kunnan ympäristönsuojelusihteeriä leväseurannassa. Sinilevätilannetta tarkkaillaan viikoittain Luopioisten kirkonkylän, Aitoon Kankahuven ja Onkkaalan Pakanrannan uimarannoilla.

Vesienhoidon ABC-illassa maanantaina 27.6. puhujina toimivat Suvi-hankkeen viestintävastaava Tommi Liljedahl, Käymäläseura Huussi ry:stä Susanna Pakula ja Hauhon reitin kalastusalueen puheenjohtaja Markku Mikkola.

Tommi Liljedahl avasi illan kertomalla vesiensuojeluhankkeesta ja kannatusyhdistyksestä.

Keskiviikon 29.6. vesi-illan puheenaiheena oli niitto ja vesikasvillisuus, paikkana Aitoon Kankahuvi ja Joutteselän ranta. Illan puhujina olivat Ely-keskuksesta asiantuntija Salla Taskinen ja Luopioisen oma kasviasiantuntija Tuomo Kuitunen.

Ilta alkoi rennolla tutustumiskierroksella, jonka jälkeen suuntasimme veden ääreen keskustelemaan tarkemmin niitosta ja vesikasvillisuudesta.

Keskiviikkoisessa Aitoon vesi-illassa muistutettiin monella suulla, ettei niiton tavoitteena ole rantojen puhtaaksi parturointi, vaan uimista ja veneilyä haittaavan kasvillisuuden poisto. ’

Vesikasvit kuuluvat järveen. Ne tarjoavat muun muassa suojaa monenlaisille levää syöville ötököille, jotka pitävät vettä puhtaana. Kasvit myös käyttävät veteen huuhtoutuneita ravinteita ja sitovat pohjaa. Siksi varsinkin laskuojien suut kannattaa jättää niittämättä.

Luopioisten Mikkolan Navetan vesi-illassa maanantaina kerrottiin Pälkäneen vesien tilasta, vesien omistuksesta ja kuivakäymälöistä.

Suvi-hankkeen tiedottaja Tommi Liljedahl esitteli Kukkian ja Pälkäneveden tutkimustuloksia. Pääosa Pälkäneen järvistä on pieniä metsäjärviä, joilla ei ole mitään hätää. Pälkänevesi sen sijaan on rehevöitynyt muutamassa vuosikymmenessä. Kukkialla tutkimustulokset eivät kerro rehevöitymisestä, vaan nuhrautumisesta. Kirkkaan järven näkösyvyys on heikentynyt muutaman vuosikymmenen aikana.

Vuonna 2021 aloitettu Suvi-hanke jatkuu tänäkin vuonna, mutta kesätiimi on muuttunut viime vuodesta. Hankkeessa työskentelee kolme kesätyöntekijää kesäkuun alusta heinäkuun loppuun asti.

Kesätiimin tehtävänä on tavoittaa ranta-asukkaita Pälkäneellä. Viime vuoden tapaan hankkeen kesätiimi kiertelee erilaisissa tapahtumissa (esimerkiksi toreilla) Pälkäneellä, sekä päivittää hankkeen sosiaalista mediaa.

Muun muassa saunottaessa ja tiskattaessa kertyy pesuvesiä. Niitä kutsutaan harmaiksi jätevesiksi, koska mukana on muun muassa rasvoja, pesuaineita ja ruoantähteitä. WC:ssä ja käymälässä syntyvät mustat jätevedet vaativat tehokkaampaa puhdistusta.

Sinilevä eli syanobakteeri tarvitsee kasvaakseen valoa, lämpöä ja ravinteita, erityisesti fosforia, sillä typpeä osa sinilevistä sitoo ilmasta. Sinilevä voi erittää myrkkyä, ja siksi levän vihreäksi värjäämää vettä ei saa joutua suuhun tai silmiin. Lapsia tai kotieläimiä ei kannata päästää sinileväiseen veteen, eikä sitä pidä käyttää löylyvetenä.

Vesikasvillisuus ei ole rannan riesa, vaan osa järven ekosysteemiä. Vesikasvit tarjoavat suojaa linnuille, kaloille, hyönteisille ja leviä syöville vesikirpuille sekä muille vesieliöille. Vesikasvit käyttävät veden ravinteita ja sitovat pohjaa niin, ettei tuuli samenna vettä. Kasvit myös erittävät veteen levien kasvua estäviä aineita, ja siksi vesi on monesti kasvillisuuden seassa kirkkaampaa. Toisinaan käy jopa niin, että rannan niitto lisää sinileväongelmaa.