Ajankohtaista
Vesiensuojeluhankkeet esittäytyivät Rautajärvellä – järven ongelmat hoidetaan valuma-alueella
Tutkija Jukka Ruuhijärvi Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että Kukkian kalakannankin kannalta tärkeintä on vähentää järveen päätyvien ravinteiden määrää. Lisäksi järvi hyötyisi särkikalojen pyynnistä.
Kukkia on mukana Suomen suurimmassa sisävesien suojelu- ja kunnostushankkeessa Freshabit Life:ssa. Seitsemän vuoden ja 20 miljoonan euron hanke keskittyy sisävesien tilan ja monimuotoisuuden parantamiseen erityisesti Natura 2000 -alueilla.
Vesistön kunnostuksessa pitää keskittyä ongelmiin, eikä oireisiin
Hanna Arola esitteli, miten vesienkunnostusprojektit etenevät.
Laskuojat kuntoon -kurssin kolmannessa illassa kuultiin suunnittelun ja yhteistyön merkityksestä. Hyvä suunnitelma ohjaa kunnostustoimia ja helpottaa rahoituksen hakemista.
Järven rehevöityminen hidastuu, kun valuma-alueen ravinteet saadaan pysymään metsissä ja pelloilla. Siinä tarvitaan tiivistä yhteistyötä maanomistajien kanssa.
Pitkäjärven laskeutusallas täyttyi kolmessa vuodessa – kunnostusyhdistys selvittää, paljonko ravinteita saatiin talteen
Pitkäjärven laskeutusallas täyttyi kolmessa vuodessa. Erik Naulapää ja Veikko Hoppula seurasivat, kun Hannu Siukola tyhjensi altaaseen kertyneet massat.
Hannu Siukola vääntää kaivurinsa käyntiin ja upottaa kauhan vesialtaan keskelle kertyneeseen saarekkeeseen. Kone alkaa nostella hienoa, harmaata liejua kasalle ojan varteen.
Kone on touhunnut hyvän aikaa, kun kauha alkaa tavoittaa reilun kahden metrin syvyydestä tummempaa maata.
– Tuo on alkuperäistä maata. Kaikki sen päälle kertynyt on ojan tuomaa tavaraa, Veikko Hoppula esittelee altaan vierellä.
Vesi-ilta tarjoaa tietoa kunnostushankkeiden rahoituksesta ja suunnittelusta
KVVY:n Vesi-ilta järjestetään keskiviikkona 10.11. klo 17-20.
Saisiko oman järven kunnostushankkeelle rahoitusta? Mitä tietoa järvestä löytää netin karttapalveluista?
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vesi-ilta kokoaa yhteen vesistön kunnostajia ja asiantuntijoita. Keskiviikkona 10.11. kello 17 alkaen järjestettävässä webinaarissa kuullaan syksyn rahoitushauista ja rahoitetuista hankkeista. Yhtenä esimerkkinä toimii Suvi-hanke, jota esittelee Marja-Liisa Suomalainen. Illan lopuksi vaihdetaan kuulumisia alueen muiden vesistön kunnostajien kanssa.
Kukkian kalaston tila laski välttäväksi – saaliin määrä puolitoistakertaistui koekalastuksessa
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinöörit Riku Helisevä ja Ari Ryynänen laskivat Kukkian länsiosiin kolmena päivänä yhteensä 52 verkot.
Tämänkesäisten koekalastusten mukaan Kukkian kalamäärä on puolitoistakertaistunut seitsemässä vuodessa. Kalaa nousi monta kertaa enemmän kuin luonnontilaisesta karusta järvestä pitäisi. Korkeat saalismäärät laskivat kalaston ekologisen tilan välttäväksi. Huolta vähentää rakenteen parantuminen: särkikalojen osuus on pienentynyt ja petokalojen osuus kasvanut.
Sappeen ojat tuovat eniten ravinteita Pälkäneveteen
Laipan pikkujärvien ja soiden vedet kertyvät laajalta alueelta Honkaojan (havaintopiste J9) ja Arakosken (J8) kautta Sappeenjärveen. Sappeenjärvestä Jouttesselän Hiukonlahteen laskeva oja (J4) tuo eniten ravinteita Pälkäneveteen, koska virtaus on suuri. Väkevintä vesi oli Kirpun ojassa (P1) jonka fosforipitoisuus oli korkein ja typpipitoisuus toiseksi korkein. Typpipitoisuus oli korkein Häyläojassa (J5).
Tämänvuotisten vesinäytteiden perusteella Pälkäneveden tila on hyvä, vaikka etenkin Jouttesselän laskuojat tuovat järveen runsaasti ravinteita ja kiintoainesta. Syvänteissä riitti talvella happea, mutta kesällä Kelppiänselän 17,5-metrisessä syvänteessä happi kävi vähiin. Pohja ei kuitenkaan ollut hapeton. Hapettomissa oloissa pohjaan sitoutunut fosfori pääsee liukenemaan veteen ja syntyy sisäistä kuormitusta.
Ravinteita huuhtoutuu vesiin, koska Aitoon tierumpu patoaa vedet pelloille
Maantien rumpu on lähes metrin liian korkealla. Sen vuoksi Aitoon paloaseman alapuolella olevan pellon oja (oja 1 kartalla) ei vedä, vaan pelloille kertyvä vesi huuhtoo maasta ravinteet ja tukahduttaa kasvun.
Aitoon kehitys on näkynyt kylän poikki virtaavassa Myllyojassa. Se on vienyt mukanaan sahalaitoksen purut ja värjäytynyt kangaspainon vesistä.
Myllyoja kirkastui, kun tehtaille ja taajaman jätevesille rakennettiin puhdistamot. Nykyisin jätevedet johdetaan Pälkäneelle, mutta Kouvalanjärvestä Jouttesselälle virtaava oja tuo edelleen Pälkäneveteen ravinteita ja kiintoainesta, sillä se saa vetensä laajalta valuma-alueelta.
Järvi on valuma-alueensa peili – siksi vesien kunnostus pitää aloittaa valuma-alueelta
Pirkanmaan ELY-keskuksen vesiyksikön ylitarkastaja Hanna Alajoki kertoi Laskuojat kuntoon -kurssin toisessa illassa vesien tilasta ja kunnostuksesta.
18 ranta-asukasta ja viljelijää suunnittelee omia vesistönkunnostushankkeita syyskuun alussa käynnistyneellä Laskuojat kuntoon -kurssilla. Kurssilaiset aikovat muun muassa niittää umpeen kasvavia lahtia ja rakentaa laskuojien varsille ravinteita pidättäviä kosteikoita ja laskeutusaltaita.
Viljelijät ja ranta-asukkaat suunnittelevat vesienkunnostushankkeita Laskuojat kuntoon -kurssilla
Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelman karttasovellus kokoaa vesien tilaan vaikuttavan tiedon. Sen avulla voi tarkastella esimerkiksi, miten suuri kiintoainekuorma syntyisi metsän hakkuusta ja maan muokkauksesta. Punaisella merkityiltä alueilla vuosikuorma on yli 800 kilogrammaa hehtaarilta.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen Laskuojat kuntoon -kurssilla aloitti tiistaina 18 viljelijää ja ranta-asukasta. He suunnittelevat ELY-keskuksen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntijoiden avustuksella omia vesienkunnostustoimia ja jalostavat niitä rahoitushakemuksiksi saakka.
Avausillassa perehdyttiin vesien historiaan ja vesienhoidon perusteisiin.