Ajankohtaista

Tukinuitto

Tukinuittoa Piehingissä 1930-luvulla.
Tukinuittoa Piehingissä 1930-luvulla.

Tukinuitto Suomessa

Suomessa tukinuitto on edelleen vähäisissä määrissä käytössä oleva halpa tapa kuljettaa puuta. Uitossa puutavaraa kuljetetaan nipuista kootuista lautoissa vesiteitse. Tukkien uittaminen alkoi Suomessa 1800-luvun puolivälissä metsäteollisuuden kasvun myötä. 1900-luvulla uitto yleistyi ja oli merkittävä kuljetusmuoto.Pälkäneellä kattavat vesireitit ovat mahdollistaneet puutavaran massakuljetukset, jotka ovat kehittäneet elinkeinoelämää.

Vesiensuojeluhankkeen kyläkiertue jatkuu lauantaina – Kukkolassa ja Luikalassa puhutti sinilevä

Kukkola
Salmentaan rannoilla vapaa-aikaa viettävä Railion perhe kertoi Luikalassa järvihavainnoistaan ja pohti, mitä mökkiläinen voi tehdä vesien hyväksi. Suvi-esittelypisteen takana nuorten ohjaaja Olli Holmén.

Vihreän eri sävyissä lainehtineet sinilevälautat säikäyttivät Pälkäneveden ranta-asukkaita juhannuksen aikaan. Tuuli keräsi etelärannoille sinilevää eniten miesmuistiin ja Pälkäneveden saarissakin havaittiin ensimmäistä kertaa sinilevää. Sen sijaan pohjoisrannoilla Sappeessa ja Luikalassa selvittiin vähemmällä.

Levähavaintojen säikäyttämät mökkiläiset soittelivat tutuille, kannattaako rannoille lähteä. Sinilevä hävisi parissa päivässä, vaikka helteet yltyivät ja rantavedet lämpenivät lähes 30-asteisiksi.

Kalojen elämä talvella ja kesällä

Kalojen elämä talvella

Kalat elävät omanlaista elämäänsä veden alla myös talvella. Elämä vesistöissä ei muutu paljoa talvella, mutta olot ovat silti haastavat eväkkäille. Pienille kaloille talvi voi olla todella haastava, elleivät ne ole kasvaneet edellisen kesän aikana tarpeeksi, koska muuten niiden energiavarastot eivät välttämättä riitä koko talveksi.

Multava maa pitää ravinteet ja kosteuden kasvien käytössä

Sari Hiltunen
Sari Hiltunen esittelee peltoa, jonka kasvukunnosta on huolehdittu. Vajaat neljä vuotta sitten levitetty paperitehtaan ravinnekuitu on lisännyt maan multavuutta, minkä ansiosta ravinteet ja kosteus pysyvät kasvien käytössä.

– Olisiko rautakankea, joku vitsailee, kun Sari Hiltunen lyö lapion mansikkapeltoon.

Maa on tiivistä ja kovaa, vaikka pelto on samanlaista hietamaata kuin tien toisella puolella. Siellä lapio upposi kuoppatestissä helposti maahan, joka mureni hienoiksi muruiksi montun ympärille.

Kolme viikkoa vesiensuojelulähettiläänä

Riku ja Seela
Riku Jokinen ja Seela Kanerva esittelivät kolmen viikon ajan Suvi-vesiensuojeluhanketta somekanavissa ja tapahtumissa.

Aloitimme kolmen viikon työjaksomme juhannusviikkolla. Ensimmäinen työpäivä oli suurimmaksi osaksi opettelua ja tutustumista. Aluksi saattoi vähän mennä sekaisin, mutta toisena päivänä ei enää ollut oikein minkäänlaisia ongelmia. Opimme työn aikana paljon uutta monista asioista, esimerkiksi vesistöistä, tapahtumien pitämisestä ja niiden mainostamista.

Kukkian Natura-rantojen kunnostus edellyttää ormioselvitystä – niitosta tai ruoppauksesta kannattaa olla ajoissa yhteydessä ELY-keskukseen

Salla Taskinen
Salla Taskinen sanoo, vesikasvien niitossa kannattaa keskittyä pinnan päällä kasvaviin ilmaversoisiin kasveihin. Niiden määrä vähenee, kun niitto toistetaan muutamana vuonna peräkkäin. Kellus- ja uposlehtisten kasvien ravinteet sen sijaan ovat juurissa, eikä niitto juuri vähennä niiden määrää.

Kukkian Haltianselälle loppukesäksi suunniteltu niittohanke nosti esiin erityisvaatimuksen: rannan kunnostus Natura-alueella edellyttää luontokartoitusta. Näin varmistetaan, ettei niitosta aiheudu haittaa ormiolle. Ormio on harvinainen karujen vesien kasvi, joka ei kasva Suomessa missään muualla kuin Kukkialla.

Kukkian rannalla niitto saattaa edellyttää ormio-selvitystä

niitto
Niittoa Pitkäjärvellä. Kuva: Pitkäjärven kunnostusyhdistys.

Loppukesä on parasta rantojen niittoaikaa, koska silloin vesikasvien ravinteet ovat versoissa, eivätkä juurissa. Kun niitetyt kasvit kompostoidaan riittävän kaukana rannasta, niiden mukana saadaan pois järveä rehevöittäviä ravinteita.

Vesistölähettiläänä pääsi oppimaan ja vaikuttamaan

VESISTÖLÄHETTILÄÄT
Hertta Raivio, Annukka Linnainmaa ja Aaro Ylipää toimivat vesistölähettiläinä ensimmäisen kolmen viikon jakson ajan.

Meidän, ensimmäisten vesistölähettiläiden työjakso käynnistyi kesäloman alusta ja päättyy juhannuksena. Olemme oppineet tänä aikana paljon, kuten lisää tietoa vesistöistämme ja niiden voinnista, eliöistä ja rehevöitymisestä. Olemme myös kehittyneet kontakteissa ihmisiin sekä sisällön luomisessa sosiaaliseen mediaan. Olemme päässeet vaikuttamaan paljon muun muassa kuntalaisaloitteen muodossa.

Sinilevä kertoo rehevöitymisestä

sinilevä
Sinilevää Pälkäneveden rannassa.

Juhannusta edeltävän viikon helteet saivat hakeutumaan rannoille. Monen laiturin kupeessa odotti ikävä yllätys: veden seasta erottui sinilevähippusia. Paikoin levä oli muodostanut vihreitä lauttoja.

Sinilevä ei ole levä, vaan yhteyttävä bakteeri, joka mahdollisti 3,5 miljardia vuotta sitten elämän syntymisen: korkeampien elämänmuotojen kehittyminen perustui sinilevän tuottamaan happeen ja lehtivihreään.