Ajankohtaista

Näkösyvyydeksi on mitattu 2,2 metriä. Vesi on havaittu värittömäksi ja kirkkaaksi. Kasvillisuutta ja pohjaeläimiä löytyi vain vähän.

– Mallasvesi on karu ja kirkas järvi, Kostian koulun nelosluokkalaiset päättelevät.

Keskellä kylää sijaitseva Pakanranta on kaikille tuttu. Vesistöpajalla kotirantaa tutkitaan tarkemmin: kurkistetaan pinnan alle vesikiikareilla ja otetaan ammattilaisten työkaluilla vesinäytteitä. Tehtävärasteilla tunnistetaan myös vedestä ja rannasta löytyviä ötököitä ja kasveja.

Missä kunnossa oma koti- tai suosikkirantasi on? Mitä muutoksia olet huomannut veden näkösyvyydessä, kasvillisuudessa, kalastossa tai levien määrässä? Mitkä seikat vaikuttavat Pälkäneen vesien tilaan tai houkuttavuuteen?

Suvi-vesiensuojeluhanke kerää tietoa ja kokemuksia Pälkäneen vesistöjen tilasta alueellisen vesienhoitosuunnitelman laadintaa varten. Kyselyn vastauksia käytetään myös Suvi-hankkeen jatkosuunnittelussa.

Matti Leppärannan, Lauri Arvolan ja Timo Huttulan uutuuskirja Suomalainen järvikirja on yleistajuinen tietokirja järvistä. Vesistötutkimuksen konkarit kertovat, miten järvet syntyivät ja toimivat, miten erilaiset tekijät vaikuttavat järvien tilaan ja ekologiaan sekä miten ihmisen ja järven vuorovaikutus on muuttunut. Kirja ei keskity vesiensuojeluun, mutta taustalla on huoli järviä rehevöittävästä hajakuormituksesta.

Pälkäneen vesiensuojelun tueksi on perustettu kannatusyhdistys. Suvi-vesiensuojeluhankkeen ja mahdollisten jatkohankkeiden aikana kannatusyhdistyksen tärkein tehtävä on varainkeruu. Kun vesiensuojelun kehittämiseen ei enää saada hankerahaa, kannatusyhdistys jatkaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta- ja koulutustoimintaa sekä sidosryhmäyhteistyötä, jotta vesien hyväksi tehtävä työ Pälkäneellä jatkuu.

Suvi-vesiensuojeluhanke otti huhtikuun puolivälissä näytteet kaikilta Pälkäneveden laskuojilta. Tulokset osoittavat, että ojien mukanaan huuhtoma humus ja ravinteet ovat Pälkäneen järvien merkittävin rehevöittäjä.

– Mikä tämä on, vadin äärelle kumartuneet tutkivat vedessä uivaa ötökkää.

Se on tarttunut mukaan, kun vesistöpajan osanottajat ovat kauhoneet näytteen rannan kaislikosta.

Otukselle ei heti löydy nimeä, mutta vadissa käyvä vilinä paljastaa, että vedestä löytyy monenlaista elämää.

Luopioisten Säästöpankkisäätiö laittoi alulle Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen, jolle haettiin Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta Pirkanmaan ELY:n kautta. Säästöpankkisäätiö tukee alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä. Puhtaat vesistöt ovat Pälkäneen elinvoiman kannalta tärkeitä: ne tuovat alueelle asukkaita, mökkiläisiä ja kauppaeuroja.

– Koekalastuksia tehdään kuuden vuoden välein valituilla järvillä eri puolilla Suomea. Käytössä on sama menetelmä, joten tuloksia pystytään vertaamaan vuosien ja järvienkin välillä, tutkimusinsinööri Katja Kulo Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

– Tietoja haja-asutusalueen rantakiinteistöjen jätevesijärjestelmistä ei ole kootusti olemassa. Valistunut arvioni on, että noin puolella kiinteistöistä on asiat kunnossa, puolella vielä ei, toimitusjohtaja Heikki Pietilä Insinööritoimisto Heikki Pietilä Oy:stä sanoo.