Ajankohtaista

Kukkian rannalla niitto saattaa edellyttää ormio-selvitystä

niitto
Niittoa Pitkäjärvellä. Kuva: Pitkäjärven kunnostusyhdistys.

Loppukesä on parasta rantojen niittoaikaa, koska silloin vesikasvien ravinteet ovat versoissa, eivätkä juurissa. Kun niitetyt kasvit kompostoidaan riittävän kaukana rannasta, niiden mukana saadaan pois järveä rehevöittäviä ravinteita.

Vesistölähettiläänä pääsi oppimaan ja vaikuttamaan

VESISTÖLÄHETTILÄÄT
Hertta Raivio, Annukka Linnainmaa ja Aaro Ylipää toimivat vesistölähettiläinä ensimmäisen kolmen viikon jakson ajan.

Meidän, ensimmäisten vesistölähettiläiden työjakso käynnistyi kesäloman alusta ja päättyy juhannuksena. Olemme oppineet tänä aikana paljon, kuten lisää tietoa vesistöistämme ja niiden voinnista, eliöistä ja rehevöitymisestä. Olemme myös kehittyneet kontakteissa ihmisiin sekä sisällön luomisessa sosiaaliseen mediaan. Olemme päässeet vaikuttamaan paljon muun muassa kuntalaisaloitteen muodossa.

Sinilevä kertoo rehevöitymisestä

sinilevä
Sinilevää Pälkäneveden rannassa.

Juhannusta edeltävän viikon helteet saivat hakeutumaan rannoille. Monen laiturin kupeessa odotti ikävä yllätys: veden seasta erottui sinilevähippusia. Paikoin levä oli muodostanut vihreitä lauttoja.

Sinilevä ei ole levä, vaan yhteyttävä bakteeri, joka mahdollisti 3,5 miljardia vuotta sitten elämän syntymisen: korkeampien elämänmuotojen kehittyminen perustui sinilevän tuottamaan happeen ja lehtivihreään.

Sinilevä

On taas tullut se aika, kun pitää katsoa tarkkaan, mitä vettä käyttää tai minkälaiseen veteen kehonsa pistää. Sinileväkausi on siis alkanut. 

Hae Suvi-lehti tai lue näköislehti

Suvi-lehti
Suvi-lehti

Suvi-vesiensuojeluhankkeen kesälehti on jaossa muun muassa Laitikkalassa Suttisen marjatilalla, Onkkaalassa Niitty-Seppälän kesätorilla, Luopioisissa Mikkolan Navetalla ja Vihavuoden koskikahvilassa. Näköislehti luettavissa myös Lehtiluukussa.

Millainen jätevesijärjestelmä rantaan tarvitaan?

Heikki Pietilä
Heikki Pietilällä on 16 vuoden kokemus jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta.

Järvivedet ovat paremmassa kunnossa kuin 50 vuotta sitten, koska viemäriverkko on laajentunut ja viemäriin johdetut jätevedet puhdistetaan tehokkaasti.

Mitä kuuluu Mallasvedelle – koululaiset tutkivat kotijärveään vesistöpajalla

Vesikiikari
Vesikiikarilla pääsee kurkistamaan pinnan alaista elämää.

Näkösyvyydeksi on mitattu 2,2 metriä. Vesi on havaittu värittömäksi ja kirkkaaksi. Kasvillisuutta ja pohjaeläimiä löytyi vain vähän.

– Mallasvesi on karu ja kirkas järvi, Kostian koulun nelosluokkalaiset päättelevät.

Keskellä kylää sijaitseva Pakanranta on kaikille tuttu. Vesistöpajalla kotirantaa tutkitaan tarkemmin: kurkistetaan pinnan alle vesikiikareilla ja otetaan ammattilaisten työkaluilla vesinäytteitä. Tehtävärasteilla tunnistetaan myös vedestä ja rannasta löytyviä ötököitä ja kasveja.

Vastaa vesistökyselyyn ja osallistu arvontaan

kysely
Suvi-vesistökysely osoitteessa www.aitosuvi.fi/kysely

Missä kunnossa oma koti- tai suosikkirantasi on? Mitä muutoksia olet huomannut veden näkösyvyydessä, kasvillisuudessa, kalastossa tai levien määrässä? Mitkä seikat vaikuttavat Pälkäneen vesien tilaan tai houkuttavuuteen?

Suvi-vesiensuojeluhanke kerää tietoa ja kokemuksia Pälkäneen vesistöjen tilasta alueellisen vesienhoitosuunnitelman laadintaa varten. Kyselyn vastauksia käytetään myös Suvi-hankkeen jatkosuunnittelussa.