Ajankohtaista

Metso-ohjelma suojelee myös vesistöjä

Tomi Riihiranta
Tomi Riihirannan yhdellä lohkolla on lähde, joka on ennallistettu tukkimalla aikoinaan tehty laskuoja.

– Päätin reilut 10 vuotta sitten lähteä mukaan Metso-ohjelman määräaikaiseen suojeluun. En halunnut pysyvää suojelua, koska maailman tilannetta on vaikea ennustaa, maanviljelijä Tomi Riihiranta sanoo.

SUVI-hanke nojaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntemukseen

Vesinäytteen ottoa
KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja Ari Luoto kiersi keväällä sulamisvesien aikaan kaikki Pälkäneveden 14 laskuojaa. Niitä pitkin virtasi vuorokaudessa yli 4000 kilogrammaa kiintoainesta ja 15 kiloa rehevyyteen vaikuttavaa fosforia. Pälkäneen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on keskimäärin 0,13 kiloa vuorokaudessa.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, KVVY ry, on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän SUVI-hankkeen kumppani. Toinen hankekumppani on Pälkäneen kunta.

Luonto on Pälkäneen tärkein vetovoimatekijä

Pauliina Pikka
Vesistöillä on suuri merkitys kunnan elinvoimaisuudelle, sanoo kunnanjohtaja Pauliina Pikka.

– Vesistöt ovat suomalaisille osa sielunmaisemaa, meillä on yhteinen tahto varjella niitä, Pälkäneen uusi kunnanjohtaja Pauliina Pikka sanoo.

Rantarakentaminen ja soiden ojitus ovat muuttaneet vesikasvistoa

Tuomo Kuitunen
Kasvikartoittaja Tuomo Kuitunen on reilun 30 vuoden aikana kolunnut läpi Luopioisten metsät, suot ja järvet. Kuitunen on koonnut luopioistenkasvisto.fi -sivulle tiedot Luopioisista löytyvistä 767 kasvilajista ja 400 sammallajista.

Luopioisten luonto tunnetaan poikkeuksellisen tarkasti. Reilu vuosi sitten kuollut Pentti Linkola kartoitti vuosikymmenien ajan seudun vesilintuja ja Anu Murto on jatkanut hänen työtään. Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtava tutkija Raimo Virkkala on julkaissut tutkimuksia mökkijärvensä Kukkian vesilinnustosta ja siinä tapahtuneesta muutoksesta.

Kukkian tilaa seurataan aktiivisesti

Salla Taskinen
Vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen on Pirkanmaan ELY-keskuksen edustaja Suvi-hankkeen ohjausryhmässä.

Kukkia on Pälkäneen järvistä kaikkien tarkimmin tutkittu ja jatkuvan seurannan kohteena. Se kuuluu Natura 2000 -verkostoon harvinaisena hiekkamaiden niukkaravinteisena ja -mineraalisena vesistönä. Kukkia on valtakunnallisesti edustava luontokohde.

Kukkian vesikasvillisuus on Pohjois-Euroopassa omaa luokkaansa. Lajistoon kuuluvat muun muassa raani ja ormio, harvinaiset kirkkaiden vesien kasvit. Ormiota ei Suomessa esiinny muualla kuin Kukkian seudulla.

Vesien rehevöityminen ja samentuminen pienentävät sorsalintukantoja

Kuikka
Kuikka on Kukkian tunnislintuja. Kuikkakanta on hieman vahvistunut. Kuva: Alpo Roikola.

Kukkia on vesi- ja lokkilintulajistoltaan poikkeuksellisen monipuolinen järvi, sillä Kukkialla on sekä karujen selkävesien lintulajistoa että runsasravinteisempia vesiä suosivaa lajistoa. Kukkia kuuluukin yhtenä alueena kansainväliseen tärkeät lintualueet Euroopassa käsittävään ns. IBA – verkostoon (Important Bird Areas in Europe). Tähän IBA-verkostoon kuuluu Suomesta yhteensä 96 aluetta (Heath ja Evans 2000). Kukkia on valittu tähän verkostoon erityisesti kalalokin ja karuja, vähäravinteisia vesiä suosivan kuikan suurten populaatioiden vuoksi.

Vesistölähettiläät innostavat ihmisiä vaalimaan vesiä

Seela Kanerva
Pälkäneläinen Seela Kanerva on yksi 18:sta nuoresta, jotka työskentelevät kesän aikana vesistölähettiläinä. Nuoret pitävät lapsille vesistöpajoja ja esittelevät Suvi-vesiensuojeluhanketta.

– Vesistölähettiläät kertovat vesien puhtaudesta ja suojelemisesta, 14-vuotias Seela Kanerva esittelee kesätyötään.

Hän on yksi pälkäneläisnuorista, jotka saivat kesätyöpestin Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistyneessä nuorten hankkeessa. Nuoret toimivat apulaisohjaajina lasten vesistöpajoilla ja esittelevät suojeluhanketta.