Ajankohtaista
Kunnostustoimien vaikuttavuutta seurataan vesinäytteiden avulla
Vuoden 2024 seurannassa oli mukana seitsemän ojakohdetta (siniset pallot) ja kahdeksan lahtea (punaiset pallot).
Aito Suvi ry toteuttaa vuosien 2024-2025 aikana kuusi kunnostuskohdetta, joiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kunnostukset kohdistetaan tutkimustiedon perusteella vaikuttavimpiin kohteisiin. Kukkialla Freshabit-hanke seurasi vuosien 2017-2021 aikana laskuojien ravinnepitoisuuksia.
Vesienhoitoverkosto kokoontuu Kangasalla keskiviikkona 5.3.
Vesienhoitoverkoston ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin viime keväänä Pälkäneellä.
Mitä koti- tai mökkijärven tilasta huolestuneen kannattaa tehdä? Mistä on saatavissa apua ja rahoitusta? Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, sillä tarjolla on kokemuksia muilta järviltä.
Längelmäveden, Pälkäneen ja Hauhon alueen yhteistyöelimeksi perustettiin viime vuonna vesienhoitoverkosto. Se käsittää Kokemäenjoen suurimman valuma-alueen. Valkeakosken yläpuolisilla latvavesillä tehtävillä toimilla on vaikutusta koko vesistöön ja Itämeren tilaan.
Pakkanen päätti pintojen nousun – järvet jäätyivät tavallista korkeammalle
Mallas- ja Pälkäneveden pinta nousi marraskuun lopusta alkaen 15 senttimetriä. Nousu taittui joulukuun alun pakkasilla.
Kuiva pakkasjakso katkaisi järvenpintojen nousun joulukuun alussa. Vielä marraskuun lopussa ennustettiin, että Pälkäneen järvet nousivat joulukuussa 20-40 senttimetriä tavanomaista korkeammalle, kun vesisateet sulattivat lumipeitteen. Pinnat ehtivät nousta 15 senttimetriä, kunnes kuiva pakkassää vakiinnutti järvet kymmenkunta senttimetriä keskimääräisiä talvilukemia korkeammalle. Ennusteen mukaan pikkupakkaset jatkuvat jouluun saakka, eivätkä pinnat enää nouse.
Haltian ja Kortteenpohjan kunnostuskohteet koeponnistettiin syystulvien aikaan
Pauli Sjöstedt ja Martti Tiitola tarkastelevat, miten Hirviniemenojan pohjakynnykset toimivat.
Haltian pappilan pelloilla kuuluu puron kohina. Kohti Haltianselkää laskeva Hirviniemenoja virtaa vuolaana, sillä marraskuun lopun vesisateet ovat sulattaneet ensilumet.
– Loppuviikosta vesi peitti vielä kivet, Pauli Sjöstedt esittelee pohjapatoa.
Hän sai työmaan valmiiksi juuri ennen syystulvia.
– Ihan tällaista koeponnistusta ei olisi tarvittu, Hirviniemenojan kunnostusurakan valvoja Martti Lautala sanoo.
Lumien sulaminen nostaa vedenpintoja
Mallasveden pinta on hieman tavanomaista (harmaa viiva) korkeammalla. Ennusteen (sininen alue) mukaan pinnat nousevat joulukuussa 20-40 senttimetriä.
Lämpenevä sää ja vesisateet sulattavat lumipeitteen alkavalla viikolla. Sulamisvedet nostavat virtaamia ja järvien vedenpintoja.
Pälkäneen järvien pinnat olivat syyskuun puoliväliin saakka keskimääräistä alempana. Syyssateet nostivat vedenpintaa marraskuun pakkasjaksoon saakka.
Nopea lämpeneminen ja vesisade nostaa Kokemäenjoen keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle Porissa ja Huittisissa taloja saattaa jäädä veden saartamiksi.
Epaalan ja Rautianojan kunnostus tehdään talvityönä
Kortteenpohjan Tuppiojan kosteikko on viimeistelyä vaille valmis.
Aito Suvi ry on saanut rahoituksen kuudelle kunnostuskohteelle, jotka toteutetaan vuosien 2024 ja 2025 aikana. Neljässä kohteessa pienennetään Kukkian ja kahdessa Pälkäneveden ravinnekuormitusta.
Kukkian kunnostuskohteista kolme on käynnistetty. Holjan Myllyojalla Pauli Sjöstedt aloitti työt keväällä ojan kunnostuksella. Loppuvuoden aikana hän kaivaa vielä kaksitasouomaa, jonka avulla vähennetään ravinteikkaan kiintoaineen kulkeutumista Holjanlahdelle. Sjöstedt tekee kaksitasouomaa myös Haltian Hirviniemenojalle. Siellä työt käynnistyivät marraskuun alussa.
Kunnostustyöt käynnistyvät Haltian pappilan pelloilla
Pauli Sjöstedt (vasemmalla) aloittaa Haltian Hirviniemenojan kunnostuksen ensi viikolla. Valvojana toimii Martti Lautala. Kaksikko kävi mittaamassa ja merkitsemässä kaivusyvyydet valmiiksi.
Laipanmaan laitamilta alkunsa saava Hirviniemenoja laskee Haltian pappilan peltojen poikki Haltianselälle. Ranta-asukkaita on huolettanut matalan lahden rehevöityminen ja veden tummuminen.
Turkismuokkaamon ja kangaspainon kemikaalit eivät estä Aitoon Myllyojan kosteikon rakentamista
Myllyojan suulle suunnitellun kosteikon alueelta kairattiin maaperänäyte viidestä kohdasta. Niistä ei löytynyt haitallisia aineita, jotka estäisivät kosteikon rakentamisen tai kaivumaiden käytön peltojen parantamiseen.
Aito Suvi ry on hakenut rahoitusta Aitoon Myllyojan suulle Tevunlahdelle rakennettavalle 0,8 hehtaarin kosteikolle. Kosteikon avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta.
Keväällä 2021 ja 2023 otettujen ojavesinäytteiden mukaan Myllyojan fosforipitoisuus oli 37 ja 21 mikrogrammaa litrassa. Monilta Pälkäneveden ojilta mitattiin suurempia pitoisuuksia, mutta suuren vesimäärän vuoksi Myllyojan fosforikuorma on Pälkäneveden ojista toiseksi suurin.
Luontoselvityksillä varmistetaan, ettei kunnostus vaaranna suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä
Tuomo Kuitunen, Hannu Alen ja Martti Lautala kiersivät tulevien vuosien kunnostuskohteita lokakuun taitteessa.
Aito Suvi ry on jättänyt rahoitushakemuksen kymmenestä vuosina 2025-2027 kunnostettavasta kohteesta. Niistä kahdeksan sijaitsee Pälkäneveden ja Jouttesselän rannalla, kaksi Haltianselällä.
Mikäli kohteille järjestyy rahoitus, ennen töiden aloitusta on varmistuttava siitä, ettei kunnostus vaaranna suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä. Lisäksi Kukkialla on selvitettävä, etteivät Natura-arvot vaarannu.