Ajankohtaista

Kirjavinkki: Suomalainen järvikirja kertoo järvien monimuotoisesta elämästä ja niitä uhkaavasta rehevöitymisestä

Järvikirja
Matti Leppäranta (vasemmalla), Lauri Arvola ja Timo Huttula kirjoittivat tietokirjan suomalaisista järvistä.

Matti Leppärannan, Lauri Arvolan ja Timo Huttulan uutuuskirja Suomalainen järvikirja on yleistajuinen tietokirja järvistä. Vesistötutkimuksen konkarit kertovat, miten järvet syntyivät ja toimivat, miten erilaiset tekijät vaikuttavat järvien tilaan ja ekologiaan sekä miten ihmisen ja järven vuorovaikutus on muuttunut. Kirja ei keskity vesiensuojeluun, mutta taustalla on huoli järviä rehevöittävästä hajakuormituksesta.

 

Kannatusyhdistys tukee vesiensuojelua

Pälkäneen vesiensuojelun tueksi on perustettu kannatusyhdistys. Suvi-vesiensuojeluhankkeen ja mahdollisten jatkohankkeiden aikana kannatusyhdistyksen tärkein tehtävä on varainkeruu. Kun vesiensuojelun kehittämiseen ei enää saada hankerahaa, kannatusyhdistys jatkaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta- ja koulutustoimintaa sekä sidosryhmäyhteistyötä, jotta vesien hyväksi tehtävä työ Pälkäneellä jatkuu.

Laskuojat kuntoon -kurssi tarjoaa apua ja rahoituskanavia kotijärven kunnostukseen

ojatutkimus
Ari Luoto otti huhtikuun puolivälissä vesinäytteet kaikista Pälkäneveden laskuojista. Näytteenottopäivänä ojat toivat järveä rehevöittävää fosforia 113 kertaa enemmän kuin Pälkäneen jätevedenpuhdistamo.

Suvi-vesiensuojeluhanke otti huhtikuun puolivälissä näytteet kaikilta Pälkäneveden laskuojilta. Tulokset osoittavat, että ojien mukanaan huuhtoma humus ja ravinteet ovat Pälkäneen järvien merkittävin rehevöittäjä.

Vesistöpajojen ohjaajat testasivat tehtävärastit

Vesistöpaja
Otto Blomqvist (oikealla) opasti Katariina Tammistoa, jonka rastilla Riku Jokinen tutki veden happamuutta.

– Mikä tämä on, vadin äärelle kumartuneet tutkivat vedessä uivaa ötökkää.

Se on tarttunut mukaan, kun vesistöpajan osanottajat ovat kauhoneet näytteen rannan kaislikosta.

Otukselle ei heti löydy nimeä, mutta vadissa käyvä vilinä paljastaa, että vedestä löytyy monenlaista elämää.

Suvi-hankkeen vuosi aikajanalla

vesistötutkimus
Eetu Savilahti otti maaliskuussa vesinäytteet Pälkäneveden syvänteistä.

Luopioisten Säästöpankkisäätiö laittoi alulle Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen, jolle haettiin Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta Pirkanmaan ELY:n kautta. Säästöpankkisäätiö tukee alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä. Puhtaat vesistöt ovat Pälkäneen elinvoiman kannalta tärkeitä: ne tuovat alueelle asukkaita, mökkiläisiä ja kauppaeuroja.

Kukkialla tehdään koekalastus elokuussa

Kalatus
Kukkian koekalastus toteutetaan 3.–6. elokuuta.

– Koekalastuksia tehdään kuuden vuoden välein valituilla järvillä eri puolilla Suomea. Käytössä on sama menetelmä, joten tuloksia pystytään vertaamaan vuosien ja järvienkin välillä, tutkimusinsinööri Katja Kulo Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Metso-ohjelma suojelee myös vesistöjä

Tomi Riihiranta
Tomi Riihirannan yhdellä lohkolla on lähde, joka on ennallistettu tukkimalla aikoinaan tehty laskuoja.

– Päätin reilut 10 vuotta sitten lähteä mukaan Metso-ohjelman määräaikaiseen suojeluun. En halunnut pysyvää suojelua, koska maailman tilannetta on vaikea ennustaa, maanviljelijä Tomi Riihiranta sanoo.

SUVI-hanke nojaa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntemukseen

Vesinäytteen ottoa
KVVY Tutkimus Oy:n näytteenottaja Ari Luoto kiersi keväällä sulamisvesien aikaan kaikki Pälkäneveden 14 laskuojaa. Niitä pitkin virtasi vuorokaudessa yli 4000 kilogrammaa kiintoainesta ja 15 kiloa rehevyyteen vaikuttavaa fosforia. Pälkäneen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus on keskimäärin 0,13 kiloa vuorokaudessa.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys, KVVY ry, on Luopioisten Säästöpankkisäätiön käynnistämän SUVI-hankkeen kumppani. Toinen hankekumppani on Pälkäneen kunta.