Ajankohtaista

– Meidän kaikki pellot ovat tällä hetkellä kasvipeitteisiä, ja sellaisiksi ne taitavat jäädäkin, ikkunaa rummuttavaa syyssadetta katseleva Jarmo Oesch sanoo.

Sateet huuhtovat vähemmän ravinteita syksyllä vihreiksi jäävistä pelloista. Siitä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt: arvokkaat ravinteet pysyvät pellossa kasvien käytössä.

Syksyn runsaat sateet ovat nostaneet pienten järvien pinnat lähes kevään tulvakorkeuksiin. Myös suurissa järvissä pinnankorkeus jatkaa nousuaan.

Kukkian ja Mallasveden pinnat ovat nousseet syyskuusta noin kymmenellä senttimetrillä, vaikka yleensä ne laskevat lokakuun lopulle saakka. Vettä on tullut niin paljon, että Kukkian pinnan ennustetaan nousevan vielä muutamalla sentillä ja Mallasveden pinnan lähes kymmenellä sentillä. Marraskuun alussa pintojen ennakoidaan olevan jopa 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvolukemia korkeammalla.

Sadevesikaivot eivät ole roskiksia, vaan suora putki lähijärveen. Onkkaalanraitille heitetyt tupakantumpit päätyvät suoraan Kostianvirran kalojen suihin ja Pakanrannan uimavesiin. Hulevesiä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle, koska niistä kertyvä vesimäärä haittaisi puhdistamon toimintaa.

Kun Pitkäjärven ranta-asukkaat kohtaavat, siirrytään nopeasti yhteiseen puheenaiheeseen.

– Meidän laiturin vierestä voisi niittää reilummin, Merja Viitanen vinkkaa Veikko Hoppulalle.

Vesikasvillisuus levittäytyy niin, että vapaan veden kaistale on käynyt turhan kapeaksi. Tilanne on kuitenkin aivan erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Silloin järven selkääkin peitti tasainen, lähes läpipääsemätön lehtimatto.

Ranta-asutus on Pälkäneen järvien toiseksi suurin ravinnelähde. Esimerkiksi Kukkialla haja-asutus aiheuttaa lähes yhtä suuren fosforikuormituksen kuin maanviljely. Fosfori rehevöittää järviä ja ruokkii sinileviä.

Kangasalan koulujen ja päiväkotien väki säikähti elokuun alussa voimakasta, pistävää kaasunhajua. Pelastuslaitos sai runsaasti ilmoituksia etenkin Suoraman suunnalta.

Hajun lähteeksi paljastui parin kilometrin päässä sijaitseva Kirkkojärvi, jonka sinilevälautat rehottivat runsaimmillaan loppukesästä.

Kirkkojärvi rehevöityi voimakkaasti jo vuosikymmeniä sitten, sillä Kangasala laski jätevetensä pieneen ja matalaan järveen. Sitä on yritetty kunnostaa muun muassa särkikalojen nuottauksella.

Pälkäneen järvien pinnankorkeudet palautuivat syyskuussa ajankohdan keskiarvolukemiin.

Pinnankorkeus laski heinäkuussa tavallista alemmas. Heinäkuun lopun sateet pysäyttivät pinnanlaskun, mutta elokuussa se jatkui. Elokuun lopussa pinnankorkeus nousi muutamalla sentillä, ja on pysynyt sen jälkeen lähes kuukauden ennallaan.

Sateiden ansiosta pintojen ennustetaan pysyvän keskiarvolukemissa, kunnes ne kääntyvät nousuun marraskuussa.

Kolmas Kotiranta kuntoon -kurssi käynnistyi keskiviikkona 13.9. Kuuden illan etäkurssi antaa eväitä vesien hoitoon ja kunnostukseen.

Tämänvuotisella kurssilla on pälkäneläisten lisäksi entistä enemmän osanottajia naapurikaupungeista, sillä Hauholla käynnistyi Suvi-hankkeen kaltainen Oma Visio -hanke. Sana on kiirinyt myös Kangasalle.

Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä kannustaa tutustumaan kotijärven historiaan. On helpompi tarttua syihin eikä seurauksiin, kun ymmärtää, mikä on luonnollista kehitystä ja mikä ihmisen aiheuttamaa.

– Ymmärrys historiasta helpottaa myös keskustelua maanomistajien ja viranomaisten kanssa.