Ajankohtaista

Sinilevälautat ilmestyvät järville parhaalla lomakaudella, kun sinilevien tarvitsemaa valoa ja lämpöä on runsaasti saatavilla. Niiden lisäksi levä tarvitsee ravinteita. Typpeä monet levälajit osaavat sitoa ilmasta, joten kasvu riippuu ennen kaikkea fosforista.

Pälkänevedellä kärsittiin viime kesänä poikkeuksellisen rajuista sinileväkukinnoista. Myös Kukkialla sinilevää on havaittu vuodesta 2016 alkaen joka kesä vuotta 2020 lukuun ottamatta.

Suvi-seminaarin tallenne on katsottavissa osoitteessa suvi.videokanava.fi

Illan ohjelma:

3:00 Avaussanat: Mika Tolvanen, Luopioisten Säästöpankkisäätiön hallituksen puheenjohtaja

9:00 MTK:n vesiensuojelun asiantuntija Airi Kulmala: CAP-luonnoksen vesiensuojelutoimenpiteen ja esimerkkejä vesiensuojelutoimista

Aitoon Honkalassa tiistaina 5.4. järjestettävässä Suvi-seminaarissa esitellään Pälkäneen järvien tuoreita tutkimustuloksia ja vireillä olevia kunnostustoimia, joilla vähennetään järviä rehevöittävien ravinteiden määrää.

ELY-keskus on seurannut Kukkian vedenlaatua tehostetusti vuodesta 2017 alkaen. Lahtialueilta on otettu maaliskuun puolivälissä vesinäytteet metrin syvyydestä. Talvella arvot ovat vakaampia kuin kesällä, jolloin tuuli voi aiheuttaa nopeitakin ravinnepitoisuuden vaihteluita järven eri osissa. Kesällä erityisesti suljetuimmissa lahdissa fosforipitoisuudet voivat olla kaksin- tai kolminkertaisia talviarvoihin verrattuna.

Paleolimnologisten tutkimusten loppuraportti on julkaistu tutkimustulokset -sivulla (Vesien hoito -valikon alla), josta löytyvät myös muut Suvi-hankkeen aikana tehdyt tutkimukset ja selvitykset.

Keväisen jakson jälkeen palanneet pakkaset ovat viivyttäneet kevään etenemistä. Maaliskuussa alkanut vedenpintojen nousu on taittunut. Sääennusteiden mukaan lumi- ja jääpeite ei ohene tulevallakaan viikolla.

Järvet eivät ole seisovia altaita, vaan niiden vesi vaihtuu ja haihtuu vähitellen. Järvestä lähtee vettä laskuojan tai -joen kautta. Kesäpäivänä pinnasta haihtuu useita millimetrejä.

Järvet eivät tyhjene, koska niihin tulee koko ajan uutta vettä. Pälkäneen järvet ovat latvavesiä, joten ne saavat vetensä ympäröivistä metsistä, pelloista ja soista. Soiden osuus on vähäinen, ja siksi monet järvet ovat kirkasvetisiä.

Keväisen lämpimät kelit eivät ole vielä kääntäneet järvien pintoja nousuun. Lumisen talven vuoksi kevättulvista ennustetaan keskimääräistä suurempia, mutta ennätyksiä ei rikota, jos keväällä ei saada runsaita sateita.

Sekä Kukkian että Mallasveden pinnat ovat vielä ajankohdan keskiarvolukemissa. Pintojen ennustetaan kääntyvän nousuun tällä viikolla ja saavuttavan huippunsa toukokuun puolivälissä.

Tuoreet tutkimustulokset ja mallinnukset osoittavat, että Pälkäneveteen päätyy ravinteita puolitoistakertaisesti järven sietokykyyn verrattuna. Rehevöitymiskehitystä on havaittavissa etenkin Jouttesselällä, jonka laskuojat tuovat suuren osan järven ravinteista.

Myös Kukkian ravinnemäärät ovat kasvussa, mutta järvi ei ole rehevöitymässä, vaan nuhrautumassa. Vielä 1970-luvulla järvellä mitattiin jopa kymmenen metrin näkösyvyyksiä. Viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut enää 2–4 metriä.