Ajankohtaista

Haltianselän länsirannalle rakennetaan syksyn aikana neljä kosteikkoa. Niiden avulla pidätellään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kaivumailla parannetaan alavia, kosteudesta kärsineitä peltoja.

Juhannuksesta alkanut reilun parin viikon jakso toi Pälkäneelle toista sataa millimetriä sateita. Sadejakso käänsi järvien pinnat nousuun. Kukkian pinta nousi juhannuksen jälkeen 15 senttimetrillä, Mallas- ja Pälkäneveden pinta reilulla 10 senttimetrillä.

Järvien pinnat olivat alkukesästä tavallista matalammalla, kun lumet sulivat jo talvella. Kesäsateet nostivat Kukkian pinnan lähelle tavanomaisia kevättulvakorkeuksia. Alkukesästä järven pinta oli kymmenkunta senttimetriä tavallista matalammalla, nyt saman verran keskiarvolukemia korkeammalla.

Kesäkuun puolivälissä järjestetty Kukkia-seminaari veti viimevuotisen Suvi-seminaarin tapaan Luopioisten seuratalon täyteen. Suuri osa kuulijoista oli kesäasukkaita.

73 vuotta Kukkian maisemista ja luonnosta nauttinut Leimo Kangas toivoi, että kesäasukkaat ymmärtäisivät, miten ainutlaatuinen helmi järvi on.

– Ottakaa Kukkian suojelu asiaksi ja kunnioittakaa sitä pienillä teoilla, Kangas sanoi ja peräänkuulutti Kukkia-kansanliikettä.

Raimo Virkkala esitteli viimevuotisessa Suvi-seminaarissa Suomen Ympäristökeskuksen tutkijoiden tekemää mallinnusta, jonka mukaan avohakkuiden lisääntyminen on tummentanut Kukkian vettä. Tämänvuotisessa Kukkia-seminaarissa Metsänhoitoyhdistys Roineen ja Aito Suvi ry:n metsäasiantuntijat Raine Sumioinen ja Ilkka Heinonen kertoivat, miten vesiensuojelu voidaan ottaa huomioon metsien käsittelyssä.

Kun järvi on ekologisesti hyvässä kunnossa, sinne päätyvät ravinteet kasvattavat kaloja, eivätkä levää. Järven ravintoketjussa avainasemassa ovat petokalat. Ne pitävät kurissa pikkukaloja, jotka syövät eläinplanktonia. Jos pikkukalat pääsevät lisääntymään, eläinplankton vähenee ja sen ravintonaan käyttämät levät lisääntyvät.

Tuoreimman neljän vuoden takaisen koekalastuksen perusteella Kukkialla petokalojen osuus on 20 prosenttia.

– Se on kohtalainen, Marko Puranen sanoo.

Joissain järvissä petokalojen osuus on jopa kolme kertaa suurempi.

Aito Suvi ry:n ensimmäiset neljä Kukkian kunnostuskohdetta valmistuivat syksyn ja kevään aikana. Ne vähentävät järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta kosteikoiden, kaksitasouomien, pohjakynnysten ja kampakosteikon avulla. Seuraavat kaksi kunnostuskohdetta käynnistyvät loppukesällä ja syksyllä Haltianselällä. Haltiantien varteen ja ylemmäs pelto-ojien varteen rakennetaan yhteensä neljä kosteikkoa. Suunnittelussa on Kortteenpohjaan laskevan Valkamanojan ja Rautajärvelle laskevan Myllyjoen-Härmiänojan kunnostus.

Kukkia on Natura-järvi, jonka kalakantoja seurataan säännöllisesti koekalastuksen avulla. Viimeisen, vuoden 2021 koekalastuksen tulosten mukaan kalaston ekologinen tila laski tyydyttävästä välttäväksi. Syynä on kalamäärän lisääntyminen. Kalaa nousi monta kertaa enemmän kuin karusta järvestä pitäisi.

Kunnostuskohde

Holjan Myllyoja laskee Kukkian koilliskulmaan Holjanlahdelle. Se kerää vetensä peltoaukealta ja sen yläpuolella olevasta metsästä ja kosteasta korvesta.

Kunnostuskohde

Tuppioja laskee Kortteenpohjan lahteen. Se kerää vetensä noin 3 neliökilometrin valuma-alueelta. Metsistä kertyvät vedet kulkevat viimeiset 1,4 kilometriä peltojen poikki.