Roineen Tossanselkä on kirkasvetinen
14,2 neliökilometrin kokoinen Tossanselkä on Roineen ja Mallasveden välissä. Sinne virtaa vesiä laajalta valuma-alueelta, jossa on metsien lisäksi runsaasti peltoja.
Ajankohtaista
Vihajärvi on lievästi rehevä
Kukkian vedet laskevat Vihajärven kautta kohti Iso-Roinetta. Vihajärven vesi on jokseenkin Kukkian kaltaista.
Kirkasvetinen Kukkia on samentunut
44 neliökilometrin kokoinen Kukkia saa suurimman osan vedestään Kuohijärvestä ja Rautajärven suunnasta. 857 neliökilometrin valuma-alue on 70-prosenttisesti metsää.
Rautajärven tila on tyydyttävä, fosforipitoisuus laskussa
2,4 neliökilometrin kokoinen Rautajärvi saa suuren osan vedestään Kyynäröjärvestä ja Ämmätsäjärvestä laskevaa Myllyojaa pitkin. 89 neliökilometrin kokoinen valuma-alue on enimmäkseen metsää. Peltoja on vajaa 10 prosenttia valuma-alueesta.
Ämmätsänjärven fosforipitoisuus laskussa, mutta sameus lisääntynyt
Vajaan kolmen neliökilometrin kokoinen Ämmätsäjärvi saa vetensä 35,5 neliökilometrin valuma-alueelta, joka on pääosin metsää.
Järven yleistiedot
Kukkian valuma-alueen koillisosassa sijaitseva Ämmätsänjärvi on pienehkö, pinta-alaltaan 2,75 km2 kokoinen latvajärvi. Ämmätsänjärveä ei ole luodattu.
Kyynäröjärvi on karu ja kirkasvetinen
2,36 neliökilometrin kokoinen Kyynäröjärvi saa vetensä 12,2 neliökilometrin kokoiselta valuma-alueelta, joka on pääosin metsää ja ojitettuja soita.
Järven yleistiedot
Kyynäröjärvi on pienehkö, pinta-alaltaan 2,36 km2 kokoinen latvajärvi Kukkian valuma-alueen koillisosassa. Kyynäröjärveä ei ole luodattu, joten sen keskisyvyys eikä suurin syvyys ole tiedossa.
Aito Suvi kannatusyhdistys vauhdittaa vesienkunnostusta
Puhtaat vedet tuovat Pälkäneen rannoille asukkaita ja kesäasukkaita. Pelloilta ja metsistä huuhtoutuvat ravinteet kuitenkin heikentävät järvien tilaa.
Aamukahveilla esitellään Pälkäneen mallia, joka tarjoaa maanomistajille apua ja rahoitusta vesienkunnostukseen
Vesienkunnostukseen apua ja rahoitusta tuovaa Pälkäneen mallia rakennettiin ”isäntien aamukahveilla” marraskuussa Aitoon Honkalassa. Nyt malli on valmis ja rahoitus varmistumassa. Sitä ja tuoreita tutkimustuloksia esitellään hiihtolomien jälkeen kahdessa aamukahvitilaisuudessa.
Pälkäneen järviä uhkaava rehevöityminen voidaan pysäyttää kunnostushankkeilla, jotka estävät ravinteiden huuhtoutumisen tai päätymisen järviin. Kunnostushankkeisiin on saatavissa avustusta monen eri kanavan kautta. Rahoitus edellyttää asiantuntijan laatimaa suunnitelmaa. Suvi-vesiensuojeluhanke vauhdittaa kunnostushankkeita tarjoamalla apua rahoitushaku- ja suunnittelubyrokratiaan. Lisäksi hanke osallistuu vesien kannalta merkittävien ja vaikuttavien hankkeiden omarahoitusosuuteen.
Pälkäneveden ravinnekuormitusta pitäisi pienentää kolmasosalla – mallinnuksen mukaan Kukkiaa ei uhkaa rehevöityminen
Leväpitoisuutta ja rehevyyttä kuvaava klorofyllitaso pysyy Pälkänevedellä 64-prosenttisella todennäköisyydellä tyydyttävänä (kuvaajassa keltainen), jos ravinnekuormitusta ei pienennetä noin kolmanneksella. Klorofyllitason keskiarvo on viimeisten 30 vuoden aikana ollut 7,4 μg/l, mutta hyvä taso (kuvaajassa vihreä) edellyttäisi alle 7 μg/l.
Suvi-hanke tilasi vesienhoitosuunnitelman yhteydessä Suomen ympäristökeskukselta (Syke) mallinnuksen siitä, paljonko Kukkian ja Pälkäneveden ravinnekuormitusta olisi vähennettävä, jotta järvien tila pysyisi hyvänä.