Ajankohtaista

Järvet tutkitaan pohjamutia myöten – paleolimnologiset tutkimukset antavat tietoa Kukkian ja Pälkäneveden pitkäaikaismuutoksesta

paleolimnologinen tutkimus
Paleolimnologisessa tutkimuksessa järven syvänteestä kairataan näyte. Pohjaan painuneet piilevät ja surviaissääskien jäänteet muodostavat vuosirenkaan kaltaisia kerroksia, jotka kertovat järven tilasta suosikymmeniä, jopa sata vuotta sitten. Kuva: Juho Mustonen, KVVY Tutkimus Oy.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen tämänvuotiset tutkimukset saatiin päätökseen elokuun puolivälissä, kun Pälkäneveden ja Kukkian syvänteistä kairattiin sedimenttinäytteet. Pohjamutiin hautautuneiden piilevien ja surviaissääsken jäänteiden perusteella voidaan päätellä, missä kunnossa järvet olivat vuosikymmeniä, jopa vuosisata sitten.

Ahven hyötyi lämpimästä kesästä, mutta kuhan poikasia ei Kukkian koekalastuksessa löytynyt

koekalastus
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Riku Helisevä ajaa veneen rantaan ja Ari Ryynänen ryhtyy nostelemaan koekalastusverkkoja veneestä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Riku Helisevä ohjaa aamupäivällä moottoriveneen Matinojan rantaan ja kollega Ari Ryynänen ryhtyy nostelemaan yön saalista rantaan. Suurissa saaveissa on 19 verkkoa, joihin tarttuneiden kalojen irrottelemisessa, mittaamisessa, punnitsemisessa ja tilastoinnissa menee iltapäivään. Tällä kertaa hommaa ei tarvitse tehdä rannassa, sillä Lammin tutkimusasemalle on lyhyt ajomatka.

”Antoisinta oli kasvokkain kohtaaminen esittelypisteessä”, nuoret vesistölähettiläät sanovat

vesistölähettiläät
Pälkäneen vesiensuojeluhanketta kesän ajan esitelleille nuorille järjestyi työtila Nuijantalon yläkerrasta. Viimeisellä kolmen viikon jaksolla työssä olivat Sanni Husso (vasemmalla), Anni Kankkunen ja Venla Lassila.

Somepäivitykset keräsivät paljon tykkäyksiä, kun Suvi-vesiensuojeluhanke esitteli kesätyöjaksonsa aloittaneita nuoria. Kesätapahtumissa ihmiset tulivat kiittelemään, kuinka ihanaa on, että nuoret ovat kiinnostuneita vesiasioista.

Vesistölähettiläät saivat innostuneen vastaanoton, mutta saivatko he innostettua ihmisiä varsinaiseen asiaan, vesiensuoleluun?

– Tuliko meistä mörönsyöttejä, Venla Lassila pohtii.

Esittelypisteellä käydyt keskustelut osoittivat pelon turhaksi.

Pälkäneellä juodaan järvivettä

Kukkolassa sijaitseva Pyhäjärvi
Kukkolassa sijaitseva Pyhäjärvi

Talousvesi on puhdasta vettä jota käytetään kotitalouksissa, joka on juomakelpoista tai mitä voidaan käyttää muuhun arkiseen käyttöön. Suomessa talousvesi on yksi maailman puhtaimmista, ja vedenpuhdistus on Suomessa erinomaista. Pälkäneen alueella talousvesi saadaan suurimmaksi osaksi pohjavesistä. Kuitenkin, pienessä osassa kuntaa käytetään juomavetenä järvivettä.

Vesistöihin roskaus

Pullo rannalla
Pullo rannalla

Vesistöihin joutuu liikaa roskaa. Yli 80 prosenttia roskista tulee maalta ja suurin osa on muovia. Muovin tuotto on kasvanut hurjaa vauhtia, minkä vuoksi vesistöt kuormittuvat.  

 

Haastattelu omituisista kuopista

Rauno Koskinen ja Olli Holmén
Rauno Koskinen ja Olli Holmén

Luonnonilmiönä erikoinen

– Tällaista ei ole tapahtunut elinikäni aikana, kertoo Rauno Koskinen

85-vuotiaalla Koskisella on monien kymmenien vuosien kokemus Luikalan etelärannasta. Kyseisellä rannalla Rauno ei ole ennen todennut samankaltaisia kuoppia ja sen takia niitä hämmästelikin. 

Pakarannan siivoojat

Pakarannan siivooja Juuso Koppana
Pakarannan siivooja Juuso Koppana

Pakarannan siivoojien haastattelu

Joka aamu seitsemän aikaan Juuso Koppana tai Matti Norokorpi Onkkaalan kiinteistöhuollosta siivoaa Pälkäneen Pakanrannan. Miehet keräävät kaikki ihmisten jättämät roskat ja eläinten jätökset rannalta ja rantavedestä. Heidän työhönsä kuuluu myös rannan nurmikon leikkaus kerran viikossa. Näin ranta saadaan pidettyä viihtyisänä.