Ajankohtaista

– Vesistöt ovat suomalaisille osa sielunmaisemaa, meillä on yhteinen tahto varjella niitä, Pälkäneen uusi kunnanjohtaja Pauliina Pikka sanoo.

Kun tilan nimi on Joutsenranta ja järvi on Ihanainen, niin myynnissä oli Joutsenranta Ihanaisen rannalla.

– Teki mieli tehdä kaupat jo nimen perusteella, Juha Soini nauraa.

Luopioisten luonto tunnetaan poikkeuksellisen tarkasti. Reilu vuosi sitten kuollut Pentti Linkola kartoitti vuosikymmenien ajan seudun vesilintuja ja Anu Murto on jatkanut hänen työtään. Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen johtava tutkija Raimo Virkkala on julkaissut tutkimuksia mökkijärvensä Kukkian vesilinnustosta ja siinä tapahtuneesta muutoksesta.

Kukkia on Pälkäneen järvistä kaikkien tarkimmin tutkittu ja jatkuvan seurannan kohteena. Se kuuluu Natura 2000 -verkostoon harvinaisena hiekkamaiden niukkaravinteisena ja -mineraalisena vesistönä. Kukkia on valtakunnallisesti edustava luontokohde.

Kukkian vesikasvillisuus on Pohjois-Euroopassa omaa luokkaansa. Lajistoon kuuluvat muun muassa raani ja ormio, harvinaiset kirkkaiden vesien kasvit. Ormiota ei Suomessa esiinny muualla kuin Kukkian seudulla.

Kukkia on vesi- ja lokkilintulajistoltaan poikkeuksellisen monipuolinen järvi, sillä Kukkialla on sekä karujen selkävesien lintulajistoa että runsasravinteisempia vesiä suosivaa lajistoa. Kukkia kuuluukin yhtenä alueena kansainväliseen tärkeät lintualueet Euroopassa käsittävään ns. IBA – verkostoon (Important Bird Areas in Europe). Tähän IBA-verkostoon kuuluu Suomesta yhteensä 96 aluetta (Heath ja Evans 2000). Kukkia on valittu tähän verkostoon erityisesti kalalokin ja karuja, vähäravinteisia vesiä suosivan kuikan suurten populaatioiden vuoksi.

– Vesistölähettiläät kertovat vesien puhtaudesta ja suojelemisesta, 14-vuotias Seela Kanerva esittelee kesätyötään.

Hän on yksi pälkäneläisnuorista, jotka saivat kesätyöpestin Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistyneessä nuorten hankkeessa. Nuoret toimivat apulaisohjaajina lasten vesistöpajoilla ja esittelevät suojeluhanketta.

Pälkäneläinen Tero Heikkilä ja aitoolainen Thomas Penttilä ovat mukana Suvi-vesiensuojeluhankkeen projektiryhmissä. Heidän isänsä Erkki T. Heikkilä ja Hannu Penttilä johtivat 45 vuotta sitten perustettua Pälkäneveden suojeluyhdistystä, jonka ansiosta tehtaiden ja kotitalouksien jätevesien käsittely saatiin kuntoon. Nyt vesiensuojeluhanke pyrkii kunnostamaan laskuojia niin, että vesien rehevöityminen saataisiin pysäytettyä.

– Laiva on hävinnyt, mutta maalaus palasi kotiin, sanoo Aitoon Emäntäkoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Pihkala.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen ensimmäisessä koulutusillassa pohdittiin vesiensuojelutoimia laskuojien varsilla. Illan asiantuntijavieras Janne Pulkka korosti yhteistyön merkitystä. Järviä rehevöittävien laskuojien vedet saadaan hallintaan, kun kaikki näkevät siinä hyötyä.