Ajankohtaista

– Jokainen voi tehdä jotain yhteisten vesien hyväksi. Jutelkaa toisillenne ja olkaa yhteydessä asiantuntijoihin. Siitä voi seurata vain hyvää, Terttu Salmela kannustaa.

Hän esitteli Suvi-seminaarissa Rautajärven Kantolanlahden kunnostusta. Sen alkusysäyksenä toimivat huolestuttavat tutkimustulokset. 

– Havahduin Laskuojat kuntoon -kurssilla siihen, miten vähän tiesin, mutta myös siihen, ettei kotijärvestä ole tutkimustietoa.

Suvi-seminaari herätti huolta Kukkian tilasta. Veden tummuminen on muuttanut eliöstöä. Ilmastonmuutoksen vuoksi pinta uhkaa laskea entistä alemmas loppukesästä, kun kevättulvat aikaistuvat.

Aito Suvi ry:n sihteeri Tommi Liljedahl esitteli keinoja, joilla yhdistys pyrkii hidastamaan muutosta. Se toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana neljä ensimmäistä kunnostuskohdetta Kukkialla

Kosteikoiden, kaksitasoumien ja pohjapatojen avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Samalla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja sopeudutaan ilmastonmuutokseen.

Suvi-seminaari herätti huolta Kukkian tummumisesta sekä siihen liittyvistä muutoksista eliöstössä, muun muassa linnustossa. Sen sijaan veden ravinnepitoisuudessa, levämäärässä tai pinnankorkeudessa ei ole juuri tapahtunut muutosta.

Kukkian vedenlaatua on seurattu pisimpään Kukkiasaaren ja Iso Siikasaaren välissä sijaitsevalla havaintopisteellä, josta on mittaustuloksia 1960-luvun puolivälistä alkaen.

Suomessa on 98 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Valtaosa niistä sijaitsee rannikolla ja Lapissa.

Kukkia on yksi harvoista sisämaan tärkeistä lintualueista eteläisessä Suomessa.

– Syynä on erityisesti kaksi lajia: kuikka ja kalalokki, Suomen ympäristökeskuksessa johtavana tutkijana toimiva Raimo Virkkala sanoo.

Hän kertoi viimeisinä työpäivinään ennen eläköitymistä Suvi-seminaarissa Kukkian linnuston muutoksesta, jota hän on seurannut puolen vuosisadan ajan.

– Lämpötila ja sademäärä kasvavat kautta vuoden, mutta eniten talvella, Seppo Rekolainen kiteyttää ilmastonmuutoksen vaikutukset täkäläisiin sääoloihin.

Vuosikymmenet vesiensuojelun parissa toiminut Rekolainen kertoi Suvi-seminaarissa, miten ilmastonmuutos näkyy jo nyt Kukkian tilassa ja millaisia vaikutukset ovat tulevaisuudessa.

Järveen päätyy entistä enemmän kiintoainetta, rehevöittäviä ravinteita ja tummentavaa humusta, kun maa on talvisin pidempään paljaana.

– Kukkia ei ole luonto- vaan kulttuurimaisemaa, jossa ihmisen kädenjälki näkyy monella tavalla, Kukkian historiaa Suvi-seminaarissa esitellyt Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä sanoo.

Ensimmäiset asukkaat saapuivat järven rannoille jääkauden päätyttyä, kun Itämeren paikalla ollut makean veden järvi oli muuttumassa mereksi. Noin 8000 vuotta sitten saapuneet metsästäjäkeräilijät olivat ennen kaikkea kalastajia.

– Kortteenpohjassa on perusteellisesti tutkittu kivikautinen asuinpaikka, jossa asuttiin yhtäjaksoisesti noin 5500 vuotta.

Kukkian suojeluyhdistyksen ja Aito Suvi ry:n järjestämä kaikille avoin ja maksuton luento- ja keskustelutilaisuus Luopioisten seuratalolla (Seuratie 1, 36760 Luopioinen) lauantaina 15.6. klo 10.30–15.30 keskittyy Kukkian tilaan ja muutokseen.

Ohjelma

10.30 alkaen mahdollisuus tutustua näyttelyyn ”Vesienhoito Pälkäneellä”

11.00 Luento-ohjelman avaus (seminaarin järjestäjät Kukkian suojeluyhdistys ry ja Aito Suvi ry)

Vesien- ja kalastonhoito alkaa rannoilta, josta järvi kerää vetensä, mutta myös rehevöittävät ravinteet. Siksi Pälkäneen kalatalousalueen hallitus on jalkautunut Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevalle Pitkäjärvelle tutustumaan loppuvuodesta valmistuneeseen kunnostuskohteeseen.

Pitkäjärven suurimman laskuojan Kalalähteenojan varressa levittäytyvä pelto oli vielä sata vuotta sitten suota. Viljelyn ja savetuksen ansiosta se on muuttunut multamaaksi.

Aito Suvi ry toteuttaa tänä ja ensi vuonna kuusi kunnostuskohdetta, joiden avulla vähennetään Kukkiaa ja Pälkänevettä rehevöittävää ravinnekuormitusta.

Rakennettavien kosteikoiden ja kaksitasouomien alueella tehdään tällä ja ensi viikolla ELY-keskuksen edellyttämiä luontoselvityksiä, joiden avulla varmistetaan, ettei kunnostus vaaranna suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä. Kartoitettavia lajeja ovat viitasammakko ja liito-orava. Lisäksi joissain kohteissa selvitetään, onko alue luontotyypiltään suojeltua tulva- tai tervaleppämetsää.