Suvi-hankkeen kesätyöntekijät jalkautuvat viimevuotiseen tapaan kesätapahtumiin kertomaan Pälkäneen vesistä ja niiden hyväksi tehtävästä työstä.
Vuonna 2021 aloitettu Suvi-hanke jatkuu tänäkin vuonna, mutta kesätiimi on muuttunut viime vuodesta. Hankkeessa työskentelee kolme kesätyöntekijää kesäkuun alusta heinäkuun loppuun asti.
Kesätiimin tehtävänä on tavoittaa ranta-asukkaita Pälkäneellä. Viime vuoden tapaan hankkeen kesätiimi kiertelee erilaisissa tapahtumissa (esimerkiksi toreilla) Pälkäneellä, sekä päivittää hankkeen sosiaalista mediaa.
Kuivakäymälä voi säästää järeiltä ja kalliilta jätevesijärjestelmiltä. Nykyaikaisen kuivakäymälän voi rakentaa myös sisään, sillä tarjolla on kompostoivia, erottelevia, haihduttavia, tuhkaavia ja pakastavia malleja. Kuva: Käymäläseura Huussi ry
Muun muassa saunottaessa ja tiskattaessa kertyy pesuvesiä. Niitä kutsutaan harmaiksi jätevesiksi, koska mukana on muun muassa rasvoja, pesuaineita ja ruoantähteitä. WC:ssä ja käymälässä syntyvät mustat jätevedet vaativat tehokkaampaa puhdistusta.
Lämmin kesä 2021 tarjosi sinilevälle otolliset kasvuolot. Juhannuksen alla tuuli keräsi kaasurakkulan avulla pintaan nousseen levän Pälkäneveden etelärannoille laajoiksi lautoiksi.
Sinilevä eli syanobakteeri tarvitsee kasvaakseen valoa, lämpöä ja ravinteita, erityisesti fosforia, sillä typpeä osa sinilevistä sitoo ilmasta. Sinilevä voi erittää myrkkyä, ja siksi levän vihreäksi värjäämää vettä ei saa joutua suuhun tai silmiin. Lapsia tai kotieläimiä ei kannata päästää sinileväiseen veteen, eikä sitä pidä käyttää löylyvetenä.
Rantojen niitossa kannattaa keskittyä ilmaversoisiin kasveihin. Niiden määrä vähenee, kun niitto toistetaan muutamana peräkkäisenä vuonna. Rautajärveläinen Pekka Penttilä niitti Padankosken matalien lahtien vesikasvillisuutta kahdesti: kesäkuussa ja heinäkuun lopussa. Kuva: Miika Utoslahti.
Vesikasvillisuus ei ole rannan riesa, vaan osa järven ekosysteemiä. Vesikasvit tarjoavat suojaa linnuille, kaloille, hyönteisille ja leviä syöville vesikirpuille sekä muille vesieliöille. Vesikasvit käyttävät veden ravinteita ja sitovat pohjaa niin, ettei tuuli samenna vettä. Kasvit myös erittävät veteen levien kasvua estäviä aineita, ja siksi vesi on monesti kasvillisuuden seassa kirkkaampaa. Toisinaan käy jopa niin, että rannan niitto lisää sinileväongelmaa.
Järvessä ei pidä pestä mattoja eikä mitään muutakaan.
Mattopyykki laiturilla ei ole nostalgiaa, vaan järven likaamista. Ympäristöystävällisetkään pesuaineet eivät ole haitattomia. Mattopyykissä vapautuvat ravinteet ruokkivat leviä parhaalla kasvukaudella. Kemikaalien lisäksi vesiin huuhtoutuu kiintoainesta, tekstiilikuituja ja muita epäpuhtauksia.
Säilytä suojavyöhyke. Luonnontilainen ranta on vesistön oma suojavyöhyke. Sen raivaaminen lisää vesistön kuormitusta. Säilytä rannan kasvillisuus sekä maalla että rantavedessä ja raivaa vain välttämätön osa. Suojavyöhykkeen tulisi olla mahdollisimman leveä, mielellään ainakin kymmenen metriä. Rantavyöhykkeen kasvit käyttävät pihalta valuvat ravinteet kasvuunsa, eivätkä ne päädy veteen. Istuta ja hoida nurmikkoa vain suojavyöhykkeen yläpuolella. Käsittele biojätteet rantavyöhykkeen ulkopuolella.
24-sivuinen opaskirjanen ranta-asukkaille on jaossa kesän tapahtumissa.
Suvi-hanke julkaisee oppaan ranta-asukkaille. Se on ensi kertaa jaossa lauantaina 28.5. kello 10–17 Ihana Pälkäne -suurtapahtuman vesiosastolla U58, joka sijaitsee Honkasalin ja Rokkiliiterin välisellä ulkoalueella.
24-sivuisesta kirjasesta löytyy ohjeita muun muassa jätevesien käsittelyyn, rannan hoitoon ja niittoon, vieraslajien ja sinilevän torjuntaan sekä vesillä kulkemiseen ja rannoilla elämiseen. Vihko kertoo, mistä rehevöitymistä ja sinileviä ruokkivat ravinteet kertyvät ja miten jokainen voi vähentää niitä omassa koti- tai mökkirannassaan.
Miikka Kerkkosen täsmälevittimen jälkeen rakennekalkki muokataan maahan, koska ilman kanssa reagoidessaan sen teho alenee.
Myttääläntien varren hietamaa on ollut jo viikon kylvökunnossa, mutta lähempänä Mallasveden rantaa savimaa kuivuu hitaammin. Siksi toukotyöt ovat viivästyneet.
Hieta- ja savimaiden eritahtisuus jatkuu sadonkorjuuseen saakka. Se hankaloittaa viljelyä.
Vielä pari viikkoa sitten näytti siltä, että Mallasveden pinta nousee korkeammalle kuin koskaan vuoden 1970 jälkeen. Poutaisen kevään ansiosta kevättulvahuippu on jäämässä kymmenkunta senttimetriä ennätyskorkeudesta (punainen vaakaviiva). Pintojen ennustetaan (sininen viiva) nousevan parin viikon aikana vielä lähes 20 senttimetrillä. Kuva: Vesistömallijärjestelmä
Nopeasti nousseet vedenpinnat ovat tuoneet yllätyksiä ranta-asukkaille. Järvenseliltä on etsitty karanneita laitureita ja veneitä, kun rannat ovat vapautuneet jäistä.
Järvien pinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, koska talvi oli runsasluminen ja kevät myöhäinen. Huhti- ja toukokuun sää on kuitenkin ollut poutainen, eivätkä sateet ole tuoneet lisää vettä sulamisvesistä tulviviin ojiin. Osa talven aikana kertyneestä vedestä on haihtunut ilmaan ja tulvat ovat jäämässä alkukevään ennusteita lievemmiksi.