Uutiset
Järvi on valuma-alueensa peili – siksi vesien kunnostus pitää aloittaa valuma-alueelta
18 ranta-asukasta ja viljelijää suunnittelee omia vesistönkunnostushankkeita syyskuun alussa käynnistyneellä Laskuojat kuntoon -kurssilla. Kurssilaiset aikovat muun muassa niittää umpeen kasvavia lahtia ja rakentaa laskuojien varsille ravinteita pidättäviä kosteikoita ja laskeutusaltaita.
Viljelijät ja ranta-asukkaat suunnittelevat vesienkunnostushankkeita Laskuojat kuntoon -kurssilla
Suvi-vesiensuojeluhankkeen Laskuojat kuntoon -kurssilla aloitti tiistaina 18 viljelijää ja ranta-asukasta. He suunnittelevat ELY-keskuksen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen asiantuntijoiden avustuksella omia vesienkunnostustoimia ja jalostavat niitä rahoitushakemuksiksi saakka.
Avausillassa perehdyttiin vesien historiaan ja vesienhoidon perusteisiin.
Haussa järvikuvia – auta vesienhoitosuunnitelman kuvituksessa
Suvi-vesiensuojeluhanke laatii Pälkäneelle vesienhoitosuunnitelman, jonka nettiversio julkaistaan ensi vuonna. Vesienhoitosuunnitelman kuvitukseksi tarvitaan järvikuvia, jotka ilmentävät järven ominaispiirteitä.
Kuvien tulisi olla ajattomia (mieluiten kesäisiä) vaakakuvia, jotka on otettu päivänvalossa (ei tunnelmallisia auringonlaskukuvia). Mökkijärvillä kuvissa voi olla mökkirantoja, mutta ei tunnistettavia ihmisiä.
Tässä vaiheessa kuvia tarvitaan etenkin seuraavilta järviltä:
Vastaa vesistökyselyyn ja vaikuta vesienhoitosuunnitelmaan
Pälkäneen vesistökyselyn antia ryhdytään analysoimaan syyskuun puolivälissä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään loppuvuoden aikana laadittavassa vesienhoitosuunnitelmassa sekä Suvi-vesiensuojeluhankkeen jatkosuunnittelussa.
Suunnitelmissa otetaan huomioon 15.9. mennessä saapuneet vastaukset. Kyselyyn voi vastata osoitteessa aitosuvi.fi/kysely.
Pia Haili voitti kuvakilpailun kesäisellä kuvalla Jänislahdelta
Pia Hailin kesäinen kuva Haltiaselän Jänislahdelta voitti Suvi-kuvakilpailun. Kallioinen ranta huokuu Kukkian kesäistä rantaidylliä, jonka keskelle lipuu kaksi laiturista erkanevaa uimarin päätä. Kuvassa ollaan keskellä pälkäneläistä järviluontoa.
Lasten vesistöpajat päättyivät – kaikki 10–13-vuotiaat pälkäneläiset pääsivät tutkimaan kotirantaansa
Pälkäneen koululaisten vesistöpajat päättyivät perjantaina. Vesistöpajoilla koululaiset pääsivät tutkimaan kotirantojensa vesiä: ottamaan vesinäytteitä sekä mittaamaan näkösyvyyttä, veden lämpötilaa ja happamuutta. Lisäksi tutkittiin ja tunnistettiin vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja. Havaintojen perusteella pääteltiin, onko järvi karu vai rehevä.
Järvet tutkitaan pohjamutia myöten – paleolimnologiset tutkimukset antavat tietoa Kukkian ja Pälkäneveden pitkäaikaismuutoksesta
Suvi-vesiensuojeluhankkeen tämänvuotiset tutkimukset saatiin päätökseen elokuun puolivälissä, kun Pälkäneveden ja Kukkian syvänteistä kairattiin sedimenttinäytteet. Pohjamutiin hautautuneiden piilevien ja surviaissääsken jäänteiden perusteella voidaan päätellä, missä kunnossa järvet olivat vuosikymmeniä, jopa vuosisata sitten.
Haluaisitko parantaa omaa rantaa tai kotijärven tilaa – vesistönkunnostuskurssilla on vielä tilaa
Suvi-vesiensuojeluhankkeen ja Valkeakoski-opiston järjestämällä Laskuojat kuntoon -kurssilla on vielä tilaa. Mikäli kurssi voidaan toteuttaa lähiopetuksena, mukaan mahtuu 16 osanottajaa. Jos koronarajoitukset edellyttävät etäopetusta, osanottajarajoitusta ei ole.
Ahven hyötyi lämpimästä kesästä, mutta kuhan poikasia ei Kukkian koekalastuksessa löytynyt
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Riku Helisevä ohjaa aamupäivällä moottoriveneen Matinojan rantaan ja kollega Ari Ryynänen ryhtyy nostelemaan yön saalista rantaan. Suurissa saaveissa on 19 verkkoa, joihin tarttuneiden kalojen irrottelemisessa, mittaamisessa, punnitsemisessa ja tilastoinnissa menee iltapäivään. Tällä kertaa hommaa ei tarvitse tehdä rannassa, sillä Lammin tutkimusasemalle on lyhyt ajomatka.