Uutiset
Lasten vesistöpajat päättyivät – kaikki 10–13-vuotiaat pälkäneläiset pääsivät tutkimaan kotirantaansa
Christian Tissari vertaa Kostian koulun oppilaiden kanssa Pakanrannasta otettua vesinäytettä rehevämpien pälkäneläisjärvien veteen.
Pälkäneen koululaisten vesistöpajat päättyivät perjantaina. Vesistöpajoilla koululaiset pääsivät tutkimaan kotirantojensa vesiä: ottamaan vesinäytteitä sekä mittaamaan näkösyvyyttä, veden lämpötilaa ja happamuutta. Lisäksi tutkittiin ja tunnistettiin vedestä löytyviä ötököitä ja kasveja. Havaintojen perusteella pääteltiin, onko järvi karu vai rehevä.
Järvet tutkitaan pohjamutia myöten – paleolimnologiset tutkimukset antavat tietoa Kukkian ja Pälkäneveden pitkäaikaismuutoksesta
Paleolimnologisessa tutkimuksessa järven syvänteestä kairataan näyte. Pohjaan painuneet piilevät ja surviaissääskien jäänteet muodostavat vuosirenkaan kaltaisia kerroksia, jotka kertovat järven tilasta suosikymmeniä, jopa sata vuotta sitten. Kuva: Juho Mustonen, KVVY Tutkimus Oy.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen tämänvuotiset tutkimukset saatiin päätökseen elokuun puolivälissä, kun Pälkäneveden ja Kukkian syvänteistä kairattiin sedimenttinäytteet. Pohjamutiin hautautuneiden piilevien ja surviaissääsken jäänteiden perusteella voidaan päätellä, missä kunnossa järvet olivat vuosikymmeniä, jopa vuosisata sitten.
Haluaisitko parantaa omaa rantaa tai kotijärven tilaa – vesistönkunnostuskurssilla on vielä tilaa
Laskuojat kuntoon -kurssi kokoontuu kuutena tiistaina 7.9. alkaen.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen ja Valkeakoski-opiston järjestämällä Laskuojat kuntoon -kurssilla on vielä tilaa. Mikäli kurssi voidaan toteuttaa lähiopetuksena, mukaan mahtuu 16 osanottajaa. Jos koronarajoitukset edellyttävät etäopetusta, osanottajarajoitusta ei ole.
Ahven hyötyi lämpimästä kesästä, mutta kuhan poikasia ei Kukkian koekalastuksessa löytynyt
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Riku Helisevä ajaa veneen rantaan ja Ari Ryynänen ryhtyy nostelemaan koekalastusverkkoja veneestä.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusinsinööri Riku Helisevä ohjaa aamupäivällä moottoriveneen Matinojan rantaan ja kollega Ari Ryynänen ryhtyy nostelemaan yön saalista rantaan. Suurissa saaveissa on 19 verkkoa, joihin tarttuneiden kalojen irrottelemisessa, mittaamisessa, punnitsemisessa ja tilastoinnissa menee iltapäivään. Tällä kertaa hommaa ei tarvitse tehdä rannassa, sillä Lammin tutkimusasemalle on lyhyt ajomatka.
Niitto on kohentanut Padankosken vesiä – tänä kesänä vesikasvillisuutta kerättiin kahdesti
Sopiva tuulensuunta helpottaa niittojätteen kesäämistä järvestä. Kuva: Miika Utoslahti.
Padankosken kyläyhdistys on niittänyt kohta kymmenen vuoden ajan vesikasvillisuutta kylän uimarannan edustalta. Jokakesäisten talkoiden ansiosta vesikasvillisuus on vähentynyt ja niittoaluetta on voitu laajentaa.
Rantojen umpeenkasvu, vedenkorkeuden vaihtelu ja veden samentuminen huolettavat vesistökyselyn vastaajia
Juhannuksen aikoihin rehottanut sinilevä huoletti monia Pälkäne- ja Mallasveden ranta-asukkaita, jotka ovat vastanneet vesistökyselyyn. Heinäkuussa sinilevää ei ole juuri havaittu.
Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen vesistökysely on kerännyt ensimmäisen puolentoista kuukauden aikana lähes 150 vastausta. Noin puolet vastaajista on kesäasukkaita ja puolet kanta-asukkaita.
Ahkerimmin kyselyyn on vastattu Kukkian rannoilta, josta on kertynyt 60 vastausta. Pälkäne- ja Mallasveden tilaa on arvioinut lähes yhtä moni. Loput vastaukset ovat pienempien järvien rannoilta.
Vesiensuojeluhankkeen kyläkiertue jatkuu lauantaina – Kukkolassa ja Luikalassa puhutti sinilevä
Salmentaan rannoilla vapaa-aikaa viettävä Railion perhe kertoi Luikalassa järvihavainnoistaan ja pohti, mitä mökkiläinen voi tehdä vesien hyväksi. Suvi-esittelypisteen takana nuorten ohjaaja Olli Holmén.
Vihreän eri sävyissä lainehtineet sinilevälautat säikäyttivät Pälkäneveden ranta-asukkaita juhannuksen aikaan. Tuuli keräsi etelärannoille sinilevää eniten miesmuistiin ja Pälkäneveden saarissakin havaittiin ensimmäistä kertaa sinilevää. Sen sijaan pohjoisrannoilla Sappeessa ja Luikalassa selvittiin vähemmällä.
Levähavaintojen säikäyttämät mökkiläiset soittelivat tutuille, kannattaako rannoille lähteä. Sinilevä hävisi parissa päivässä, vaikka helteet yltyivät ja rantavedet lämpenivät lähes 30-asteisiksi.
Multava maa pitää ravinteet ja kosteuden kasvien käytössä
Sari Hiltunen esittelee peltoa, jonka kasvukunnosta on huolehdittu. Vajaat neljä vuotta sitten levitetty paperitehtaan ravinnekuitu on lisännyt maan multavuutta, minkä ansiosta ravinteet ja kosteus pysyvät kasvien käytössä.
– Olisiko rautakankea, joku vitsailee, kun Sari Hiltunen lyö lapion mansikkapeltoon.
Maa on tiivistä ja kovaa, vaikka pelto on samanlaista hietamaata kuin tien toisella puolella. Siellä lapio upposi kuoppatestissä helposti maahan, joka mureni hienoiksi muruiksi montun ympärille.
Kukkian Natura-rantojen kunnostus edellyttää ormioselvitystä – niitosta tai ruoppauksesta kannattaa olla ajoissa yhteydessä ELY-keskukseen
Salla Taskinen sanoo, vesikasvien niitossa kannattaa keskittyä pinnan päällä kasvaviin ilmaversoisiin kasveihin. Niiden määrä vähenee, kun niitto toistetaan muutamana vuonna peräkkäin. Kellus- ja uposlehtisten kasvien ravinteet sen sijaan ovat juurissa, eikä niitto juuri vähennä niiden määrää.
Kukkian Haltianselälle loppukesäksi suunniteltu niittohanke nosti esiin erityisvaatimuksen: rannan kunnostus Natura-alueella edellyttää luontokartoitusta. Näin varmistetaan, ettei niitosta aiheudu haittaa ormiolle. Ormio on harvinainen karujen vesien kasvi, joka ei kasva Suomessa missään muualla kuin Kukkialla.