Uutiset
Laskuojat kuntoon -kurssi päättyi – opiskelijatyönä tehtävä hankesuunnitelma auttaa liikkeelle Aitoon ja Pitkäjärven vesienkunnostushankkeita
Erik Naulapää (vasemmalla) ja Veikko Hoppula seurasivat syksyllä, kun Hannu Siukola tyhjensi kolme vuotta sitten rakennettua Pitkäjärven laskeutusallasta. Nyt Pitkäjärven kunnostusyhdistys suunnittelee kunnostushanketta Kalalähteenojalle.
– Selvitämme vielä, mikä voisi olla kolmas mahdollinen rahoituskanava Leaderin ja ELY:n harkinnanvaraisen avustuksen lisäksi, yhteisöpedagogiopiskelija Tiia Toikkanen sanoo.
Hän laatii yhdessä Liisa Saarisen kanssa hankesuunnitelman, jonka kanssa Aitoon ja Pitkäjärven laskeutusaltaiden tai kosteikkojen suunnitteluun ja rakentamiseen päästään hakemaan rahoitusta.
Vesien tila vaikuttaa eniten rantojen houkuttelevuuteen
Vesistökyselyyn vastanneet arvioivat mökki- tai lähiuimarannan kuntoa asteikolla 1–5. Kartalla esitettynä arviot kertovat, että tyytyväisimpiä vesien tilaan ollaan saarissa.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen viimekesäisen vesistökyselyn mukaan vesien tila ja ympäröivä luonto vaikuttavat eniten rantojen houkuttelevuuteen.
Maanomistajille esiteltiin Pälkäneen mallia, joka tarjoaa apua vesienkunnostuksen paperitöihin ja rahoitukseen
Parikymmentä pälkäneläistä maanomistajaa kuuli torstaina Honkalan aamukahveilla, miten maa- ja metsätalouden vesienkunnostustoimia voidaan vauhdittaa ja tukea.
Suvi-hankkeen käynnistysvaiheessa on hankittu tietoa Pälkäneen vesistä sekä lisätty tietoisuutta vesien tilasta ja hoidosta. Ranta-asukkaat ja viljelijät suunnittelevat Laskuojat kuntoon -kurssilla ensimmäisiä kunnostushankkeita, jotka vähentävät vesiin päätyviä ravinteita.
Laskuojat kuntoon -kurssilla jalostettiin omia hankehakemuksia ja kuultiin metsänhoidon vesiensuojelutoimista
Vesistöjen äärelle jätettävä suojavyöhyke on metsätalouden tärkein vesienhoitotoimi. Suojavyöhyke vähentää ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista. Kuva: Metsätalouden vesiensuojeluopas.
– Kurssin aikana on kirkastunut vesienkunnostuksen kolme vaihetta. Tärkeintä on, että metsistä, soilta ja pelloilta huuhtoutuisi mahdollisimman vähän kiintoainetta ja ravinteita. Siitä, mikä lähtee liikkeelle, pitäisi saada mahdollisimman paljon kiinni ennen vesistöä. Lisäksi järveen päätyneitä ravinteita ja kiintoaineita voidaan poistaa esimerkiksi niittämällä tai ruoppaamalla, aitoolainen Thomas Penttilä sanoo.
Mistä rahoitusta vesien kunnostushankkeisiin?
Janne Pulkka (vasemmalla) esitteli keväällä neljän tilan yhteishanketta, jossa kohennettiin peltojen ojitusta ja rakennettiin laskuojan varteen kosteikko.
Vesienkunnostushankkeet etenevät usein kaksivaiheisesti. Ensin hankitaan rahoitus suunnitteluun ja suunnittelija. Suunnitelman perusteella haetaan rahoitus rakentamiseen. Rahoitusta on saatavissa monen eri kanavan kautta.
Vesiensuojeluhankkeet esittäytyivät Rautajärvellä – järven ongelmat hoidetaan valuma-alueella
Tutkija Jukka Ruuhijärvi Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että Kukkian kalakannankin kannalta tärkeintä on vähentää järveen päätyvien ravinteiden määrää. Lisäksi järvi hyötyisi särkikalojen pyynnistä.
Kukkia on mukana Suomen suurimmassa sisävesien suojelu- ja kunnostushankkeessa Freshabit Life:ssa. Seitsemän vuoden ja 20 miljoonan euron hanke keskittyy sisävesien tilan ja monimuotoisuuden parantamiseen erityisesti Natura 2000 -alueilla.
Vesistön kunnostuksessa pitää keskittyä ongelmiin, eikä oireisiin
Hanna Arola esitteli, miten vesienkunnostusprojektit etenevät.
Laskuojat kuntoon -kurssin kolmannessa illassa kuultiin suunnittelun ja yhteistyön merkityksestä. Hyvä suunnitelma ohjaa kunnostustoimia ja helpottaa rahoituksen hakemista.
Järven rehevöityminen hidastuu, kun valuma-alueen ravinteet saadaan pysymään metsissä ja pelloilla. Siinä tarvitaan tiivistä yhteistyötä maanomistajien kanssa.
Pitkäjärven laskeutusallas täyttyi kolmessa vuodessa – kunnostusyhdistys selvittää, paljonko ravinteita saatiin talteen
Pitkäjärven laskeutusallas täyttyi kolmessa vuodessa. Erik Naulapää ja Veikko Hoppula seurasivat, kun Hannu Siukola tyhjensi altaaseen kertyneet massat.
Hannu Siukola vääntää kaivurinsa käyntiin ja upottaa kauhan vesialtaan keskelle kertyneeseen saarekkeeseen. Kone alkaa nostella hienoa, harmaata liejua kasalle ojan varteen.
Kone on touhunnut hyvän aikaa, kun kauha alkaa tavoittaa reilun kahden metrin syvyydestä tummempaa maata.
– Tuo on alkuperäistä maata. Kaikki sen päälle kertynyt on ojan tuomaa tavaraa, Veikko Hoppula esittelee altaan vierellä.
Vesi-ilta tarjoaa tietoa kunnostushankkeiden rahoituksesta ja suunnittelusta
KVVY:n Vesi-ilta järjestetään keskiviikkona 10.11. klo 17-20.
Saisiko oman järven kunnostushankkeelle rahoitusta? Mitä tietoa järvestä löytää netin karttapalveluista?
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen vesi-ilta kokoaa yhteen vesistön kunnostajia ja asiantuntijoita. Keskiviikkona 10.11. kello 17 alkaen järjestettävässä webinaarissa kuullaan syksyn rahoitushauista ja rahoitetuista hankkeista. Yhtenä esimerkkinä toimii Suvi-hanke, jota esittelee Marja-Liisa Suomalainen. Illan lopuksi vaihdetaan kuulumisia alueen muiden vesistön kunnostajien kanssa.