Heikki Pietilällä on 16 vuoden kokemus jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta. Kuva Markku Pitkänen/YLE.
– Tietoja haja-asutusalueen rantakiinteistöjen jätevesijärjestelmistä ei ole kootusti olemassa. Valistunut arvioni on, että noin puolella kiinteistöistä on asiat kunnossa, puolella vielä ei, toimitusjohtaja Heikki PietiläInsinööritoimisto Heikki Pietilä Oy:stä sanoo.
Vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen on Pirkanmaan ELY-keskuksen edustaja Suvi-hankkeen ohjausryhmässä.
Kukkia on Pälkäneen järvistä kaikkien tarkimmin tutkittu ja jatkuvan seurannan kohteena. Se kuuluu Natura 2000 -verkostoon harvinaisena hiekkamaiden niukkaravinteisena ja -mineraalisena vesistönä. Kukkia on valtakunnallisesti edustava luontokohde.
Kukkian vesikasvillisuus on Pohjois-Euroopassa omaa luokkaansa. Lajistoon kuuluvat muun muassa raani ja ormio, harvinaiset kirkkaiden vesien kasvit. Ormiota ei Suomessa esiinny muualla kuin Kukkian seudulla.
Kuikka on Kukkian tunnislintuja. Kuikkakanta on hieman vahvistunut. Kuva: Alpo Roikola.
Kukkia on vesi- ja lokkilintulajistoltaan poikkeuksellisen monipuolinen järvi, sillä Kukkialla on sekä karujen selkävesien lintulajistoa että runsasravinteisempia vesiä suosivaa lajistoa. Kukkia kuuluukin yhtenä alueena kansainväliseen tärkeät lintualueet Euroopassa käsittävään ns. IBA – verkostoon (Important Bird Areas in Europe). Tähän IBA-verkostoon kuuluu Suomesta yhteensä 96 aluetta (Heath ja Evans 2000). Kukkia on valittu tähän verkostoon erityisesti kalalokin ja karuja, vähäravinteisia vesiä suosivan kuikan suurten populaatioiden vuoksi.
Aito Säästöpankin markkinointipäällikkö Kirsi Evilä luovutti Silvano Di Prosperon maalauksen Aitoon Emäntäkoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajalle Jarkko Pihkalalle. Hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotolla työllistetään nuoria vesistölähettiläitä, jotka pitävät lasten vesistöpajoja ja esittelevät Suvi-vesiensuojeluhanketta.
– Laiva on hävinnyt, mutta maalaus palasi kotiin, sanoo Aitoon Emäntäkoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Pihkala.
Vesistöillan asiantuntijana toimi suunnittelupalvelujen johtaja Janne Pulkka, KVVY Oy.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen ensimmäisessä koulutusillassa pohdittiin vesiensuojelutoimia laskuojien varsilla. Illan asiantuntijavieras Janne Pulkka korosti yhteistyön merkitystä. Järviä rehevöittävien laskuojien vedet saadaan hallintaan, kun kaikki näkevät siinä hyötyä.
Suvi-vesiensuojeluhanke saa ympäristöministeriön rahoitusta Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen ensimmäisen vuoden rahoitus on varmistunut, sillä se on hyväksytty vesiensuojelun tehostamisohjelmaan. Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma pyrkii parantamaan Itämeren ja sisävesien tilaa. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.
Ensimmäisen vesiensuojeluillan asiantuntijavieraaksi saapuu Janne Pulkka.
Suvi-hankkeen koulutustilaisuudet alkavat koronarajoitusten vuoksi verkossa. Ensimmäisessä vesiensuojeluillassa tutustutaan laskuojien vesiensuojelumahdollisuuksiin. Tapahtuma järjestetään Teamsin välityksellä keskiviikkona 5.5.2021 klo 18-20.
Vesiensuojeluillan asiantuntijaksi saapuu suunnittelupalvelujen johtaja Janne Pulkka KVVY Tutkimus Oy:stä.
KVVY Tutkimus Oy:n ympäristönäytteenottaja Ari Luoto otti tiistaina 13. huhtikuuta vesinäytteet Pälkäneveden kaikilta laskuojilta. Niiden perusteella nähdään, miltä suunnalta järveä rehevöittävät ainekset järveen virtaavat.
Ari Luoto kiinnittää näytteenottopullon teleskooppivarteen ja upottaa sen virtaavaan ojaveteen.
– Kirkkauden perusteella vaikuttaisi tavalliselta sulamisvedeltä.
Aito Säästöpankki järjestää hyväntekeväisyyshuutokaupan, jonka tuotolla palkataan nuoria vesiensuojelulähettiläitä. Myyntiin on asetettu Silvano Di Prosperon öljyvärimaalaus, jossa höyrylaiva Luopioinen lipuu järven selällä.
Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistynyt Luopioisten Yrittäjät ry:n nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke tarjoaa kesätyötä Pälkäneen yläkoulujen oppilaille. Nuoret toimivat apuohjaajina vesistöpajoilla, joissa lapset pääsevät tutkimaan muun muassa vesikasvillisuutta ja näkösyvyyttä. Lisäksi nuoret esittelevät vesien tilaa ja vesiensuojelutoimia tapahtumissa ja esittelypisteissä. Mikäli korona rajoittaa kohtaamisia kesällä, työtä tehdään netin ja some-kanavien välityksellä.