Uutiset
Pakkaset pysäyttivät järvenpintojen nousun
Mallas- ja Pälkäneveden pinnat ovat nousseet 10 senttimetriä, mutta ovat edelleen ajankohdan keskiarvoa alempana.
Syksyn sateet ovat nostaneet pienten järvien pintoja reilusti, mutta Kukkian, Mallasveden ja Pälkäneveden pintoja vain kymmenkunta senttimetriä.
Mallas- ja Pälkänevesien pinta on noussut lokakuun lopun alhaisimmista lukemista kymmenen senttimetriä. Pinta on edelleen ajankohdan keskiarvon alapuolella, ja pakkasjakso pysäytti nousun.
Kukkian pinta on noussut 11 senttimetriä ajankohdan keskiarvoiselle korkeudelle.
Pakkaset ovat muodostaneet pienille järville ohuen jääpeitteen, mutta Kukkia, Pälkänevesi ja Mallasvesi lainehtivat vielä sulina.
Kunnostusten vaikutuksia seurataan vesinäytteiden avulla – kesällä näytteet otettiin 11 lahdelta
KVVY Tutkimus Oy:n projektiassistentti Elina Syrjä ottamassa vesinäytteitä.
Aito Suvi ry on toteuttanut kahden vuoden aikana 11 kunnostuskohdetta: kuusi Kukkialla, neljä Pälkänevedellä ja yhden Pitkäjärvellä. Niihin on rakennettu yhteensä 13 kosteikkoa, 1,5 kilometriä kaksitasouomaa, kolme laskeutusallasta, kaksi kampakosteikkoa ja neljä pohjakynnystä. Niiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta.
Vähäjärven kosteikot valmistuivat
Juha-Pekka Perälä ja valvoja Martti Lautala tarkastelevat, miten kosteikkoa siirretään vesijohdon vuoksi.
Pohjalahden Kirkkolahteen laskevan ojan kunnostus on valmistunut. Juha-Pekka Perälä kaivoi Vähäjärvelle kaksi kosteikkoa, joissa vesi viivähtää ja ravinteikas kiintoaine laskeutuu.
Umpeenkasvaneelle Vähäjärvelle avattiin suunnitelmaa enemmän avovesialuetta. Näin saatiin lisää elinympäristöä vesilinnuille ja edistettiin luonnon monimuotoisuutta.
Pohjalahden Vähäjärven ensimmäinen kosteikko valmistui
Pohjalahden ensimmäinen kosteikko valmistui Kulorinteentien vasemmalle puolelle. Perjantaina Juha-Pekka Perälä raivasi puustoa Vähäjärven reunaan rakennettavan kosteikon alueelta.
Pohjalahden kosteikkotyömaa etenee ensi viikolla Vähäjärvelle. Tämän viikon aikana valmistui pienempi kosteikko Kulorinteentien länsipuolelle.
Vähäjärven kosteikot rakentaa humppilalainen Juha-Pekka Perälä telaponttoonikaivurilla, joka pystyy toimimaan heikosti kantavalla maaperällä. Perälä hoitaa myös puustonpoiston kosteikoiden ja niiden alapuolelle tehtävien kanavien alueelta.
Kunnostuksen avulla vähennetään Tyrynselän Kirkkolahden rehevöittävää ravinnekuormitusta. Samalla syntyy monimuotoisia luontokohteita muun muassa vesilinnuille.
Lasikuitu- ja hartsihiukkaset tappavat simpukoita ja eläinplanktonia – seminaari esittelee tuoreita tutkimustuloksia ja etsii ratkaisuja
Rannoille hylätyistä lasikuituveneistä vapautuu vesiin lasikuitu- ja hartsihiukkasia, jotka kiertävät ravintoketjussa.
Vesienkin ravintoketjussa toimii tuottajia, kuluttajia ja hajottajia. Tuottajia ovat yhteyttävät kasvit ja kasviplankton eli levä, kuluttajia esimerkiksi kalat ja eläinplankton.
Muun muassa elohopea kertyy ravintoketjussa niin, että Suomessakin on annettu suosituksia petokalojen syömisestä. Myös muut vesiin päätyvät vierasainekset kiertävät ravintoketjussa.
Etelä-Englannissa Brightonin yliopistossa työskentelevä Corina Ciocan havaitsi, että venerannasta veteen päätyneet hartsin ja lasikuidun hiukkaset veivät simpukat ja osterit vedestä.
Automaattinen mittausasema keräsi tietoa Kortteenpohjan kosteikoiden vaikutuksista
Luode Oy:n Mikko Kriikki puhdisti Tuppiojan automaattista mittausasemaa keväällä.
Aito Suvi ry rakennutti viime syksynä Kortteenpohjaan laskevan Tuppiojan varteen kaksi kosteikkoa. Ne vähentävät järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta, kun vesi seisahtuu ja ravinteikas kiintoaine laskeutuu kosteikon pohjalle. Kosteikot lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta. Kaislikosta on kesän aikana bongattu lintuja, joita ei alueella ole ennen tavattu.
Vohlisaareen esitetään siltaa
Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä (vasemmalla) sekä Kukkian suojeluyhdistyksen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Pälkäneen seutu ry:n edustajat Terttu Salmela Perttu Pohjanperä ja Martti Sivonen pohtivat Tarinansalmen siltavaihtoehtoa teknisen johtajan Harri Apellin sekä Welado Group Oy:n Elina Ahlqvistin ja Beata Rantaeskolan kanssa.
Pälkäneen päättäjät ratkaisevat loppuvuoden aikana, rakennetaanko Luopioisten Vohlisaareen kunnallistekniikka. Vesijohdot, viemärit ja tie maksavat toista miljoonaa, sillä maaperä on kallioista.
Vohlisaareen kaavoitettiin reilut kuusi vuotta sitten yhdeksän tonttia. Katusuunnitelmaehdotuksessa niistä on karsittu kaksi kuivan maan tonttia.
Suunnitelman mukaan myytävään kuntoon rakennetaan seitsemän rantatonttia: kärjessä sijaitseva rantasaunan tontti sekä kuusi etelärannan tonttia, joilla on nykyisin kunnan vuokramökit.
Kosteikoiden rakentaminen käynnistyy Pohjalahdessa
Juha-Pekka Perälä (oikealla) ja valvoja Martti Lautala (keskellä) sopivat maanantaisessa käynnistystilaisuudessa maanomistajien kanssa Vähäjärven kunnostuksen yksityiskohdista.
Syksyn viimeinen kosteikkotyömaa käynnistyi maanantaina Pohjalahdessa, johon rakennetaan kaksi kosteikkoa Vähäjärven kautta Kirkkolahteen laskevan ojan varrelle. Heikosti kantavan maaperän vuoksi työ teetetään pitkäpuomisella telaponttoonikaivurilla. Kohteen toteuttaa humppilalainen Juha-Pekka Perälä, joka on kokenut kosteikkorakentaja. Valvojana toimii Martti Lautala.
Järven tummuminen on rehevöitymisen kaltainen ongelma
Aito Suvi ry:n varapuheenjohtaja Seppo Rekolainen esitteli Pirkanmaan vesienhoitoverkostojen syysseminaarissa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesien määrään ja laatuun.
Järven tummuminen on rehevöitymisen kaltainen ongelma. Tummuminen muuttaa järven eliöstöä ja edistää veden lämpenemistä, joka kiihdyttää hapenkulutusta.
Kukkia on Natura-järvi kirkasvetisyytensä ja karuutensa ansiosta. Järven tilaa on seurattu 1960-luvulta alkaen. Pitkäaikaisen seurannan ja Suvi-hankkeen aikana tehtyjen tutkimusten mukaan järvi ei ole rehevöitymässä, vaan tummumassa. Siitä kertoo muun muassa nopeasti heikentynyt näkösyvyys ja kemiallisen hapenkulutuksen kasvu.