Uutiset

Marraskuun lopun pakkaset tuovat järviin jääkannen. Sateisen syksyn jäljiltä vedenpinta on reilut parikymmentä senttimetriä normaalitalvia korkeammalla.

Tavallisesti järvien pinnat laskevat lokakuussa alimmilleen, kunnes nousevat hieman vuodenvaihteen jälkeen. Tänä syksynä vedenpinta nousi lokakuun alusta alkaen nopeasti. Pienillä järvillä saavutettiin lähes kevään tulvakorkeudet. Kukkialla ja Mallasvedelläkin pinnat nousivat kolmisenkymmentä senttimetriä.

Nousu taittui marraskuun puolivälissä. Pinnat jäävät noin nykytasolleen, kun järvet jäätyvät.

Kotiranta kuntoon -kurssin asiantuntijat ovat korostaneet kerta toisensa jälkeen kolmea ydinviestiä:

Maatilojen määrä Suomessa puolittuu noin 25 vuoden välein. Sodista alkaen jatkunut kehitys on johtanut siihen, että tuotantoaan jatkavat tilat ovat entistä suurempia. Niiden viljelysmaat ovat usein pirstoutuneet pitkin pitäjiä, koska peltoja ostetaan ja vuokrataan sieltä, missä niitä on tarjolla.

Suomessa viljellään turhan pieniä peltotilkkuja, jotka sijaitsevat kaukana tilakeskuksesta.

Vesienhoito on pitkäjänteistä työtä. Kunnostushankkeiden liikkeelle saaminen vie vuosia ja tulosten näkyminen vielä kauemmin.

Suvi-hanke aloitti työnsä Pälkäneen järvien hyväksi vuoden 2021 alussa. Jo ensimmäisenä keväänä perustettiin Aito Suvi ry, joka jatkaa työtä, kun hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

Kun sinilevälautat tai vesikasvit valtaavat rannan, ei ole viranomaista, joka rientäisi apuun.

– Vesienhoito ei kuulu kenellekään, Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen sanoo.

Mutta järven ympärillä on laaja joukko asianosaisia, asiantuntijoita, edunvalvojia ja muita sidosryhmiä, joihin on pidettävä yhteyttä, kun ryhtyy kunnostamaan järveä. Vesienhoidossa tarvittavan verkoston rakentaminen vie aikaa.

Vesienhoitoon on haettavissa ELY-keskuksen rahoitusta marraskuun loppuun saakka. Sen avulla parannetaan vesien tilaa ja vesiluonnon monimuotoisuutta.

Rahoitus kohdistetaan ennen kaikkea valuma-alueella tehtäviin toimiin.

– Resurssit ovat pienenemässä. Niittohankkeille ja muille järvessä tehtäville toimille tuskin riittää rahoitusta, Kukka Kujala Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo.

Vesienhoidon asiantuntija esitteli vesienhoidon rahoitusta Kotiranta kuntoon -kurssilla.
 

Järvien pinnat ovat sateisen syksyn jäljiltä poikkeuksellisen korkealla. Pienillä järvillä ollaan kevättulvakorkeuksissa ja suurilla järvillä lähestytään niitä.

Mallasveden ja Pälkäneveden pinta on 40 senttimetriä korkeammalla kuin vuosi sitten ja 30 senttimetriä korkeammalla kuin marraskuun puolivälissä keskimäärin. Myös Kukkia on parikymmentä senttimetriä ajankohdan keskivertolukemia korkeammalla. Sateita on tullut niin runsaasti, että pintojen ennustetaan nousevan parin viikon aikana vielä reilut kymmenen senttimetriä.

Rehevöityneen järven toipuminen ottaa aikaa. Vesienhoidon tulokset näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen.

Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevalla Pitkäjärvellä havahduttiin rehevöitymiseen 1990-luvulla.

– Lumme, ulpukka ja muu vesikasvillisuus valtasi järvenselät niin, ettei edes selällä tahtonut päästä soutamaan tai kalastamaan, Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka kertoo.

Latvavesien järvet saavat vetensä ja ravinteensa ympäröivältä valuma-alueelta. Pälkäneellä siitä valtaosa on metsää.

Metsien ravinne- ja kiintoainekuormituksesta suurin osa on luonnonhuuhtoumaa. Sitä tapahtuu, vaikkei metsiä hakattaisi, raivattaisi tai lannoitettaisi.

– Mitä enemmän metsässä kulkee vesiä, sitä enemmän sen mukana kulkeutuu kiintoainetta ja ravinteita. Metsävedet myös happamoittavat vesistöjä, metsänhoidon vesiensuojelukeinoja Kotiranta kuntoon -kurssilla esitellyt Jouko Potila sanoo.