Uutiset

Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä kannustaa tutustumaan kotijärven historiaan. On helpompi tarttua syihin eikä seurauksiin, kun ymmärtää, mikä on luonnollista kehitystä ja mikä ihmisen aiheuttamaa.

– Ymmärrys historiasta helpottaa myös keskustelua maanomistajien ja viranomaisten kanssa.

Kolmatta kertaa järjestettävällä Kotiranta kuntoon -kurssilla on saatu käyntiin vesienkunnostushankkeita. Niistä suurin on Rautajärven Kantolanlahden kunnostus, josta laaditaan parhaillaan suunnitelmaa.

Ensimmäiselle kurssille kaksi vuotta sitten osallistunut Terttu Salmela kertoi, miten Kantolanlahden ranta-asukkaat ja mökkiläiset saatiin tarttumaan toimeen.

Kevättulvien aikaan Kukkian pinta nousee lähes Kortteenpohjan tielle. Sitä reunustavat pellot ovat olleet jo vuosien ajan kesantona, sillä märälle pellolle uppoaa ennen kesää.

Kesantopellon laittaan laskeva Tuppioja tuo vesiä laajalta, lähes kolmen neliökilometrin valuma-alueelta. Sen alkulähteillä on kosteita korpia ja soita.

Heikki ja Jaakko Ahola ovat peranneet laskuojaa, jotta ylemmät pellot pysyvät kunnossa. Ne kasvavat heinää Sarkasten tilan lehmille.

Suvi-hanke on saanut vireille 35 kunnostuskohdetta, joiden avulla pienennetään Kukkiaa ja Pälkänevettä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Kohteista kolmasosaan valmistuu syksyn aikana suunnitelmat, joiden avulla voidaan hakea rahoitusta kunnostustoimiin.

Tanner tärisee, kun Pauli Sjöstedt upottaa kaivurin kauhan ojan pohjaan. Kun hän kippaa sen sisällön pientareelle, päällimmäiseksi jää savikerros. Suurin osa on kuitenkin tummaa, hienoa maa-ainesta. Se on kulkeutunut veden mukana metsärinteestä, jonka halki Kalalähteenoja virtaa kohti Pitkäjärveä.

Vesienkunnostuksen kesäkeräys on tuottanut jo 1355 €. Varoja kotijärven kunnostukseen kerättiin kesän aikana Suvi-esittelypisteillä. Keräykseen voi osallistua elokuun loppuun saakka MobilePayn avulla tai tilisiirrolla.

Kertyneet varat käytetään kunnostuskohteiden ja niiden suunnittelun omarahoitusosuuteen. Omarahoitusta tarvitaan sekä suunnittelun Leader-rahoituksessa että kunnostuksen ELY-rahoituksessa.

KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelija Jukka Paitula lyö merkkipaalun Pitkäjärven Kalalähteenojan reunaan. Sen kylkeen on kiinnitetty kaksi muovilappua, jotka kertovat ojan kaivuusyvyyden ja sen rinnalle muotoiltavan tulvakynnyksen korkeuden.

Niiden perusteella kaivurikuski osaa muotoilla pelto-ojan sellaiseksi, ettei vesi enää nouse pelloille kevään sulamisvesien ja rankkasateiden aikaan.

Usein vasta huoli kotijärven tilasta herättää toimimaan. Silloin ollaan kuitenkin jo myöhässä, jos sinilevä uhkaa karkottaa mökkiläiset rannoilta tai kalakuolemat paljastavat happikadon.

Kotirannan vaaliminen edellyttää yhteistyötä. Oman lahden niitosta ei ole hyötyä, jos laskuoja tuo lisää rehevöittäviä ravinteita.

Pälkäneen järvien ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä hillitsevät kunnostustoimet ovat käynnistymässä. Työt Pitkäjärvellä alkavat elokuun puolivälissä ja seuraavien 11 kohteen suunnittelijat on valittu.

Kukkialla kosteikoita ja muita vesienhallintarakenteita suunnitellaan syksyn aikana Kortteenpohjan Tuppiojalle, kolmelle Holjanlahdelle laskevalle ojalle sekä Leppänään laskevalle Rautianojalle.