Uutiset

Suvi-seminaari herätti huolta, mutta myös toivoa

Suvi-seminaari
Kukkian suojeluyhdistys ja Aito Suvi ry järjestivät Kukkian tilaan keskittyneen Suvi-seminaarin Luopioisten seuratalolla 15.6.2024.

60 vuotta olen odottanut tällaista. Nyt on tietoa ja konkreettiset suunnitelmat toimenpiteistä, joilla Kukkia palautetaan kirkasvetiseksi, Leimo Kangas kiteytti Suvi-seminaarin annin.

Iso-Vekunan kaakkoisosan ja edustan saaret suojellut Kangas kiitteli täyden Seuratalon puolesta teemapäivästä, joka herätti huolta Natura-järven muutoksesta, mutta tarjosi myös keinoja kehityksen kääntämiseen.

Leimo Kankaan mielestä Kukkialla ei pidä tyytyä siihen, että järvi saadaan pidettyä hyvässä tilassa.

Terttu Salmela Suvi-seminaarissa: Huoli Kantolanlahdesta yhdisti ja sai tarttumaan toimeen

Terttu Salmela
Terttu Salmela esitteli Suvi-seminaarissa Kantolanlahden kunnostushankkeesta.

Jokainen voi tehdä jotain yhteisten vesien hyväksi. Jutelkaa toisillenne ja olkaa yhteydessä asiantuntijoihin. Siitä voi seurata vain hyvää, Terttu Salmela kannustaa.

Hän esitteli Suvi-seminaarissa Rautajärven Kantolanlahden kunnostusta. Sen alkusysäyksenä toimivat huolestuttavat tutkimustulokset. 

Havahduin Laskuojat kuntoon -kurssilla siihen, miten vähän tiesin, mutta myös siihen, ettei kotijärvestä ole tutkimustietoa.

Tommi Liljedahl Suvi-seminaarissa: Kukkialla käynnissä neljä kunnostuskohdetta

Tommi Liljedahl
Tommi Liljedahl kertoi Suvi-seminaarissa Aito Suvi ry:n kunnostuskohteista Kukkialla sekä ranta-asukkaan keinoista vaikuttaa järven tilaan.

Suvi-seminaari herätti huolta Kukkian tilasta. Veden tummuminen on muuttanut eliöstöä. Ilmastonmuutoksen vuoksi pinta uhkaa laskea entistä alemmas loppukesästä, kun kevättulvat aikaistuvat.

Aito Suvi ry:n sihteeri Tommi Liljedahl esitteli keinoja, joilla yhdistys pyrkii hidastamaan muutosta. Se toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana neljä ensimmäistä kunnostuskohdetta Kukkialla

Kosteikoiden, kaksitasoumien ja pohjapatojen avulla vähennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Samalla lisätään luonnon monimuotoisuutta ja sopeudutaan ilmastonmuutokseen.

Kirsi Kuoppamäki Suvi-seminaarissa: Kukkia ei ole vielä rehevöitynyt

Kirsi Kuoppamäki
Kirsi Kuoppamäki esitteli Suvi-seminaarissa Kukkian laadussa ja korkeudessa tapahtuneita muutoksia sekä vieraslajien levittäytymistä.

Suvi-seminaari herätti huolta Kukkian tummumisesta sekä siihen liittyvistä muutoksista eliöstössä, muun muassa linnustossa. Sen sijaan veden ravinnepitoisuudessa, levämäärässä tai pinnankorkeudessa ei ole juuri tapahtunut muutosta.

Kukkian vedenlaatua on seurattu pisimpään Kukkiasaaren ja Iso Siikasaaren välissä sijaitsevalla havaintopisteellä, josta on mittaustuloksia 1960-luvun puolivälistä alkaen.

Raimo Virkkala Suvi-seminaarissa: Kukkian vesilintukannat ovat puolittuneet 2000-luvulla

Raimo Virkkala
Kukkia on kansainvälisesti tärkeä lintualue. Sen vesilintukannat ovat puolittuneet 2000-luvulla, Raimo Virkkala kertoi.

Suomessa on 98 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Valtaosa niistä sijaitsee rannikolla ja Lapissa.

Kukkia on yksi harvoista sisämaan tärkeistä lintualueista eteläisessä Suomessa.

– Syynä on erityisesti kaksi lajia: kuikka ja kalalokki, Suomen ympäristökeskuksessa johtavana tutkijana toimiva Raimo Virkkala sanoo.

Hän kertoi viimeisinä työpäivinään ennen eläköitymistä Suvi-seminaarissa Kukkian linnuston muutoksesta, jota hän on seurannut puolen vuosisadan ajan.

Seppo Rekolainen Suvi-seminaarissa: Ilmastonmuutos vaikuttaa veden määrään ja laatuun

Seppo Rekolainen
Seppo Rekolainen kertoi Suvi-seminaarissa, miten ilmastonmuutos näkyy jo nyt Kukkian tilassa ja millaisia vaikutukset ovat tulevaisuudessa.

– Lämpötila ja sademäärä kasvavat kautta vuoden, mutta eniten talvella, Seppo Rekolainen kiteyttää ilmastonmuutoksen vaikutukset täkäläisiin sääoloihin.

Vuosikymmenet vesiensuojelun parissa toiminut Rekolainen kertoi Suvi-seminaarissa, miten ilmastonmuutos näkyy jo nyt Kukkian tilassa ja millaisia vaikutukset ovat tulevaisuudessa.

Järveen päätyy entistä enemmän kiintoainetta, rehevöittäviä ravinteita ja tummentavaa humusta, kun maa on talvisin pidempään paljaana.

Thomas Penttilä Suvi-seminaarissa: Ihminen on vaikuttanut vesiin satojen vuosien ajan

Thomas Penttilä
Thomas Penttilä tarkasteli Suvi-seminaarissa Kukkian muutosta vuosituhansien aikana.

– Kukkia ei ole luonto- vaan kulttuurimaisemaa, jossa ihmisen kädenjälki näkyy monella tavalla, Kukkian historiaa Suvi-seminaarissa esitellyt Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä sanoo.

Ensimmäiset asukkaat saapuivat järven rannoille jääkauden päätyttyä, kun Itämeren paikalla ollut makean veden järvi oli muuttumassa mereksi. Noin 8000 vuotta sitten saapuneet metsästäjäkeräilijät olivat ennen kaikkea kalastajia.

– Kortteenpohjassa on perusteellisesti tutkittu kivikautinen asuinpaikka, jossa asuttiin yhtäjaksoisesti noin 5500 vuotta.

Kalatalousalue tutustui kunnostettuun Kalalähteenojaan – vesiensuojelu on myös kalastonhoitoa

kalatalousalue
Varapuheenjohtaja Thomas Penttilä (keskellä) esittelee kunnostettua Kalalähteenojaa Pälkäneen kalatalousalueen hallitukselle.

Vesien- ja kalastonhoito alkaa rannoilta, josta järvi kerää vetensä, mutta myös rehevöittävät ravinteet. Siksi Pälkäneen kalatalousalueen hallitus on jalkautunut Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevalle Pitkäjärvelle tutustumaan loppuvuodesta valmistuneeseen kunnostuskohteeseen.

Pitkäjärven suurimman laskuojan Kalalähteenojan varressa levittäytyvä pelto oli vielä sata vuotta sitten suota. Viljelyn ja savetuksen ansiosta se on muuttunut multamaaksi.

Kunnostuskohteissa tehdään luontoselvityksiä

luontoselvitys
Maanomistaja Heikki Lukkalrla (vasemmalla), Seppo Rekolainen ja Ilkka Heinonen tutkivat, löytyisikö Rautianojan varrelta liito-oravan pesäpuuksi soveltuvia haapoja.

Aito Suvi ry toteuttaa tänä ja ensi vuonna kuusi kunnostuskohdetta, joiden avulla vähennetään Kukkiaa ja Pälkänevettä rehevöittävää ravinnekuormitusta.

Rakennettavien kosteikoiden ja kaksitasouomien alueella tehdään tällä ja ensi viikolla ELY-keskuksen edellyttämiä luontoselvityksiä, joiden avulla varmistetaan, ettei kunnostus vaaranna suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä. Kartoitettavia lajeja ovat viitasammakko ja liito-orava. Lisäksi joissain kohteissa selvitetään, onko alue luontotyypiltään suojeltua tulva- tai tervaleppämetsää.