Uutiset

Pälkäneen järvien pinnat jäivät keväällä poikkeuksellisen matalalle vähälumisen pakkastalven vuoksi.

Normaalikeväinä sulamisvedet nostavat pintoja huhtikuun puolivälistä alkaen, ja kevätulvat saavuttavat huippunsa toukokuun lopulla.

Tänä vuonna Pälkäneen järvien pinnat nousivat sateisen syksyn jälkeen ylimmilleen vuodenvaihteessa. Sen jälkeen pinnankorkeudet laskivat maaliskuun alkupuoliskolle saakka 12-20 senttimetrillä.

Vähälumisen talven ja kuivan kevään vuoksi järvien vedenkorkeus nousi maaliskuussa vain muutamalla senttimetrillä.

Rautajärven Kantolanlahden rantakaislikoiden niitto oli ennen kevättalven perinne. Kaislikot hyödynnettiin navetoissa kuivikkeeksi ja kesällä rannassa laiduntanut karja parturoi kasvustoa.

Suuri osa laitumista on muuttunut mökkirannoiksi, joiden omistajat ovat elvyttäneet talviniittoperinteen. Ranta-asukkaat käyvät kaislojen kimppuun keväisin, kun vesi on matalalla ja niitto helppoa sileältä jäältä. Niittojätteelle ei kuitenkaan ole ollut enää käyttöä, vaan se on kompostoitu tai poltettu.

Ennusteiden mukaan maaliskuun lopun sää jatkuu lämpimänä ja sateettomana. Suuri osa lumesta on jo sulanut, eivätkä järvien pinnat nouse tavanomaisiin kevätkorkeuksiin.

Pälkäne- ja Mallasveden sekä Kukkian pinnat olivat sateisen syksyn jäljiltä korkeimmillaan vuodenvaihteessa. Sen jälkeen Pälkäne- ja Mallasveden pinta on laskenut 15 senttimetriä ja Kukkian 10 senttimetriä. Sulamisvedet eivät ole juurikaan nostaneet pinnankorkeuksia. Mikäli sää jatkuu kuivana, järvien pinnat jäävät matalalle.

Talven viimeinen kunnostuskohde Kirvun Korteojalla on valmistumassa. Maanrakennus Nikkilä on kaivanut ojan alaosalle 0,3 hehtaarin kosteikon, jossa vesi viivähtää ja sen mukanaan kuljettama ravinteikas aines laskeutuu.

Loppuviikon aikana viimeistellään kosteikon penkereitä. Alaville, kosteille pelloille ajetut kaivumaat levitetään keväällä, kun jäinen maa on sulanut ja pellot kuivaneet.

Aito Suvi ry järjestää yhdessä Kantolanlahden ranta-asukkaiden, Kukkian luontokeskuksen ja suojeluyhdistyksen kanssa talviniittotempauksen Rautajärvellä lauantaina 21.3. klo 10 alkaen. Aluksi juodaan talkookahvit ja kuullaan Kantolanlahden ruoppauksesta ja rantakosteikosta sekä hankkeesta, jolla hidastetaan Kukkian tummumista. Kantolanlahden niittotalkoissa pääsee tutustumaan talviniiton hyötyihin ja erilaisiin kaislikoiden niittovälineisiin. Kokoontuminen: Närhintie 25.

Talven suurin kosteikkotyömaa on valmistumassa Aitoon Tevunlahdelle. Myllyojan suulle on kaivettu talven aikana hehtaarin kokoinen kosteikko, jossa vesi viivähtää ja sen mukanaan kuljettama ravinteikas aine laskeutuu ennen Jouttesselkää.

Kosteikko rakennettiin märkään, heikosti kantavaan rantakoivikkoon. TKT Urakointi Oy aloitti työt tammikuussa, kun pakkanen ja routa kovettivat maaperän kantavaksi. Vähäluminen pakkastalvi helpotti toteutusta: kosteikko päästiin kaivamaan kuivana, eikä rakennusaika aiheuttanut samentumaa ojassa.

Pohjalahdessa Pälkäneveden Ajoksenlahdelle laskevan ojan kunnostusta valmistellaan jo talvella. Kunnostuskohdetta esiteltiin urakoitsijoille, joilta on pyydetty työstä tarjousta. Samalla maanomistajat esittivät toiveitaan siitä, miten kosteikon kaivumailla parannetaan alavia, kosteita peltoja.

Ajoksenojan varteen rakennetaan syksyllä kosteikko ja biosuodatusallas. Allas kaivetaan Pohjalahdentien varteen. Sen toinen reunapenger muotoillaan loivaksi ja pohjalle asennetaan salaojaputki, joka peitetään sepelillä. Osa vedestä imeytyy sen läpi ja jatkaa ojaan puhdistuneena.

Vähäluminen pakkastalvi on suosinut Aito Suvi ry:n kunnostushankkeita. Rakennustöitä on päästy tekemään kuivalla, hyvin kantavalla maaperällä.

Tammi-helmikuun pakkaset ovat helpottaneet talven kunnostustöitä. Aitoon Tevunlahden työmaa lähestyy Myllyojaa, mutta vettä ei ole vielä päästetty kosteikkoon, joka on päästy kaivamaan kuivana. Kosteikko valmistuu helmikuussa.

Kivunojalla laskeutusaltaan paikkaa jouduttiin hieman siirtämään, sillä routakerroksen alla turvemaa oli niin pehmeää, ettei se kantanut konetta. Työ valmistui tällä viikolla.