Uutiset
Kunnostustyön tulokset alkavat näkyä Pitkäjärvessä
Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka (oikealla) ja Kalalähteenojan kunnostuksen valvoja Elina Sorvali (vasemmalla) esittelivät syksyllä kunnostustöiden etenemistä Antti Mäkiselle ja muille ranta-asukkaille.
Rehevöityneen järven toipuminen ottaa aikaa. Vesienhoidon tulokset näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten jälkeen.
Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevalla Pitkäjärvellä havahduttiin rehevöitymiseen 1990-luvulla.
– Lumme, ulpukka ja muu vesikasvillisuus valtasi järvenselät niin, ettei edes selällä tahtonut päästä soutamaan tai kalastamaan, Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka kertoo.
Ojitus on lisännyt metsien ravinnekuormitusta
Vesistöjen äärelle jätetään hakkuissa, raivauksissa, maanmuokkauksessa ja lannoituksessa suojavyöhyke. Se estää eroosiota ja toimii suodattimena, joka sitoo ravinteita ja pysäyttää kiintoaineita. Lisäksi suojakaista lisää varjoisuutta ja luonnon monimuotoisuutta.
Latvavesien järvet saavat vetensä ja ravinteensa ympäröivältä valuma-alueelta. Pälkäneellä siitä valtaosa on metsää.
Metsien ravinne- ja kiintoainekuormituksesta suurin osa on luonnonhuuhtoumaa. Sitä tapahtuu, vaikkei metsiä hakattaisi, raivattaisi tai lannoitettaisi.
– Mitä enemmän metsässä kulkee vesiä, sitä enemmän sen mukana kulkeutuu kiintoainetta ja ravinteita. Metsävedet myös happamoittavat vesistöjä, metsänhoidon vesiensuojelukeinoja Kotiranta kuntoon -kurssilla esitellyt Jouko Potila sanoo.
Lintukosteikot kohentavat Kokonjärven tilaa – Juha Lahti esitteli suojeluyhdistyksen menestystarinaa
Urjalan ja Forssan rajalla sijaitseva Kokonjärvi on matala, 5 kilometriä pitkä ja 2 kilometriä leveä järvi. Suojeluyhdistys pyrkii pienentämään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja parantamaan järven huonoa ekologista tilaa.
Kotiranta kuntoon -kurssilla kuultiin innostava menestystarina Urjalasta. Järven valuma-alueelle suunnitellaan rakennettavan 11 lintukosteikkoa, joiden avulla pienennetään järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta. Osaa rahoituspäätöksistä vielä odotellaan ja osa hakemuksista on jo hyväksytty.
Forssan rajalla sijaitsevan Kokonjärven ranta-asukkaat huolestuivat kymmenen vuotta sitten mökkijärvensä tilasta. Peltojen ja soiden ympäröimästä matalasta järvestä mitattiin korkeita fosforipitoisuuksia.
Viljelykierto ja kasvipeitteisyys pitävät pellot kunnossa ja ravinnehuuhtoumat kurissa
Kotiranta kuntoon -kurssilla kuultiin viljelijänäkemyksiä vesiensuojelusta. Jarmo Oesch minimoi ravinnekuormituksen muun muassa pitämällä pellot ympäri vuoden kasvipeitteisinä. Hänen mailleen valmistui kaksi vuotta sitten Kukkian ensimmäinen kosteikko.
– Meidän kaikki pellot ovat tällä hetkellä kasvipeitteisiä, ja sellaisiksi ne taitavat jäädäkin, ikkunaa rummuttavaa syyssadetta katseleva Jarmo Oesch sanoo.
Sateet huuhtovat vähemmän ravinteita syksyllä vihreiksi jäävistä pelloista. Siitä hyötyvät sekä viljelijät että vesistöt: arvokkaat ravinteet pysyvät pellossa kasvien käytössä.
Syyssateet nostavat järvien pintoja edelleen
Kukkian pinnankorkeus on noussut lokakuussa lähes kymmenellä senttimetrillä. Vesi on ajankohdan keskiarvoa (harmaa viiva) korkeammalla, ja sen ennustetaan vielä nousevan, koska vettä on tullut niin paljon.
Syksyn runsaat sateet ovat nostaneet pienten järvien pinnat lähes kevään tulvakorkeuksiin. Myös suurissa järvissä pinnankorkeus jatkaa nousuaan.
Kukkian ja Mallasveden pinnat ovat nousseet syyskuusta noin kymmenellä senttimetrillä, vaikka yleensä ne laskevat lokakuun lopulle saakka. Vettä on tullut niin paljon, että Kukkian pinnan ennustetaan nousevan vielä muutamalla sentillä ja Mallasveden pinnan lähes kymmenellä sentillä. Marraskuun alussa pintojen ennakoidaan olevan jopa 30 senttimetriä ajankohdan keskiarvolukemia korkeammalla.
Sadevesikaivo on suora putki järveen – hulevesikuormitusta voidaan pienentää kaivosuodattimilla
Ympäristöinsinööri Juha-Pekka Saarelainen kertoi hulevesistä ja niiden käsittelystä Kotiranta kuntoon -kurssilla.
Sadevesikaivot eivät ole roskiksia, vaan suora putki lähijärveen. Onkkaalanraitille heitetyt tupakantumpit päätyvät suoraan Kostianvirran kalojen suihin ja Pakanrannan uimavesiin. Hulevesiä ei johdeta jätevedenpuhdistamolle, koska niistä kertyvä vesimäärä haittaisi puhdistamon toimintaa.
Kalalähteenojan kunnostusta esiteltiin ranta-asukkaille: vesi saatiin pois pelloilta
Veikko Hoppula (vasemmalla), Antti Mäkinen ja Merja Viitanen tutustuivat Kalalähteenojan kunnostukseen, joka pienentää järveä rehevöittävää ravinnekuormitusta.
Kun Pitkäjärven ranta-asukkaat kohtaavat, siirrytään nopeasti yhteiseen puheenaiheeseen.
– Meidän laiturin vierestä voisi niittää reilummin, Merja Viitanen vinkkaa Veikko Hoppulalle.
Vesikasvillisuus levittäytyy niin, että vapaan veden kaistale on käynyt turhan kapeaksi. Tilanne on kuitenkin aivan erilainen kuin kymmenen vuotta sitten. Silloin järven selkääkin peitti tasainen, lähes läpipääsemätön lehtimatto.
Ranta-asutus on järvien toiseksi suurin ravinnelähde – Anneli Helimo esitteli, miten kuormitusta voi pienentää
Anneli Helimo esitteli Pärnäsaaren kuivakäymäläratkaisuja kesällä, kun Kukkialla tehtiin huussikierros kirkkoveneellä.
Ranta-asutus on Pälkäneen järvien toiseksi suurin ravinnelähde. Esimerkiksi Kukkialla haja-asutus aiheuttaa lähes yhtä suuren fosforikuormituksen kuin maanviljely. Fosfori rehevöittää järviä ja ruokkii sinileviä.
Rehevöityminen muuttaa järviekologiaa jo paljon ennen kuin muutos alkaa näkyä
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Kirsi Kuoppamäki kertoi järvien ekologiasta Kotiranta kuntoon -kurssilla.
Kangasalan koulujen ja päiväkotien väki säikähti elokuun alussa voimakasta, pistävää kaasunhajua. Pelastuslaitos sai runsaasti ilmoituksia etenkin Suoraman suunnalta.
Hajun lähteeksi paljastui parin kilometrin päässä sijaitseva Kirkkojärvi, jonka sinilevälautat rehottivat runsaimmillaan loppukesästä.
Kirkkojärvi rehevöityi voimakkaasti jo vuosikymmeniä sitten, sillä Kangasala laski jätevetensä pieneen ja matalaan järveen. Sitä on yritetty kunnostaa muun muassa särkikalojen nuottauksella.