Uutiset
EU:n maaseuturahoituksen turvin kunnostetaan kahdeksan kohdetta
Aito Suvi ry pääsee toteuttamaan kahdeksan kunnostuskohdetta EU:n maaseuturahoituksella. Rahoituksen turvin rakennetaan vuosien 2025-2027 aikana Aitoon Myllyojan kosteikko, Kelppiänselän Korteojan kosteikko ja 2-tasouoma, Kelppiänselän Kirpunojan 2-tasouoma, Pohjalahden Vähäjärven kosteikot, Pohjalahden Ajoksenlahden biosuodatusallas ja kosteikko, Kukkolan Pyhäpohtian kosteikot, Haltianselän Myllyojan kosteikot ja 2-tasouoma sekä Haltianselän Soukkionpohjan kosteikot.
Talvitulva nostaa jo ennestään korkeita vedenpintoja
Mallasveden ja Pälkäneveden pinnankorkeus oli jo ennen tammikuun lopun sateita parikymmentä senttimetriä tavanomaista (harmaa viiva) korkeammalla. Pintojen ennustetaan (sininen viiva) nousevan vielä kymmenkunta senttimetriä.
Tammikuun lopun vesisateet ovat sulattaneet lumipeitettä ja aiheuttaneet tulvia. Sateet nostavat jo ennestään korkeita järvien vedenpintoja. Esimerkiksi Mallasveden ja Pälkäneveden pinnat olivat jo ennen sadejaksoa parikymmentä senttimetriä tavanomaisia talvikorkeuksia korkeammalla, ja seuraavan viikon aikana niiden ennustetaan nousevan vielä noin kymmenellä senttimetrillä. Silloin ollaan jo lähellä viime kevään tulvakorkeuksia.
Kukkialla pinta ei nouse yhtä paljon, mutta sekin on parikymmentä senttimetriä tavanomaista talvea korkeammalla.
Herninsalmen ruoppaukselle myönnettiin lupa
Kantolanlahden ja Rautajärven väliseen Herninsalmeen ruopataan noin 15 metriä leveä ja metrin syvä uoma.
Aluehallintovirasto on myöntänyt luvan Kantolanlahden Herninsalmen ruoppaukselle.
Ruoppauksen avulla parannetaan vedenvaihtuvuutta ja -laatua Kantolanlahdella, joka kärsii rehevöitymisestä. Lisäksi virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat, kun salmen kautta pääsee paremmin Rautajärvelle ja Kukkialle.
AVI-lupa mahdollistaa rahoituksen hakemisen kymmenien tuhansien eurojen hankkeelle. Lupa on voimassa neljän vuoden ajan.
Kunnostustoimien vaikuttavuutta seurataan vesinäytteiden avulla
Vuoden 2024 seurannassa oli mukana seitsemän ojakohdetta (siniset pallot) ja kahdeksan lahtea (punaiset pallot).
Aito Suvi ry toteuttaa vuosien 2024-2025 aikana kuusi kunnostuskohdetta, joiden avulla vähennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta ja lisätään luonnon monimuotoisuutta. Kunnostukset kohdistetaan tutkimustiedon perusteella vaikuttavimpiin kohteisiin. Kukkialla Freshabit-hanke seurasi vuosien 2017-2021 aikana laskuojien ravinnepitoisuuksia.
Vesienhoitoverkosto kokoontuu Kangasalla keskiviikkona 5.3.
Vesienhoitoverkoston ensimmäinen kokoontuminen järjestettiin viime keväänä Pälkäneellä.
Mitä koti- tai mökkijärven tilasta huolestuneen kannattaa tehdä? Mistä on saatavissa apua ja rahoitusta? Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, sillä tarjolla on kokemuksia muilta järviltä.
Längelmäveden, Pälkäneen ja Hauhon alueen yhteistyöelimeksi perustettiin viime vuonna vesienhoitoverkosto. Se käsittää Kokemäenjoen suurimman valuma-alueen. Valkeakosken yläpuolisilla latvavesillä tehtävillä toimilla on vaikutusta koko vesistöön ja Itämeren tilaan.
Pakkanen päätti pintojen nousun – järvet jäätyivät tavallista korkeammalle
Mallas- ja Pälkäneveden pinta nousi marraskuun lopusta alkaen 15 senttimetriä. Nousu taittui joulukuun alun pakkasilla.
Kuiva pakkasjakso katkaisi järvenpintojen nousun joulukuun alussa. Vielä marraskuun lopussa ennustettiin, että Pälkäneen järvet nousivat joulukuussa 20-40 senttimetriä tavanomaista korkeammalle, kun vesisateet sulattivat lumipeitteen. Pinnat ehtivät nousta 15 senttimetriä, kunnes kuiva pakkassää vakiinnutti järvet kymmenkunta senttimetriä keskimääräisiä talvilukemia korkeammalle. Ennusteen mukaan pikkupakkaset jatkuvat jouluun saakka, eivätkä pinnat enää nouse.
Haltian ja Kortteenpohjan kunnostuskohteet koeponnistettiin syystulvien aikaan
Pauli Sjöstedt ja Martti Tiitola tarkastelevat, miten Hirviniemenojan pohjakynnykset toimivat.
Haltian pappilan pelloilla kuuluu puron kohina. Kohti Haltianselkää laskeva Hirviniemenoja virtaa vuolaana, sillä marraskuun lopun vesisateet ovat sulattaneet ensilumet.
– Loppuviikosta vesi peitti vielä kivet, Pauli Sjöstedt esittelee pohjapatoa.
Hän sai työmaan valmiiksi juuri ennen syystulvia.
– Ihan tällaista koeponnistusta ei olisi tarvittu, Hirviniemenojan kunnostusurakan valvoja Martti Lautala sanoo.
Lumien sulaminen nostaa vedenpintoja
Mallasveden pinta on hieman tavanomaista (harmaa viiva) korkeammalla. Ennusteen (sininen alue) mukaan pinnat nousevat joulukuussa 20-40 senttimetriä.
Lämpenevä sää ja vesisateet sulattavat lumipeitteen alkavalla viikolla. Sulamisvedet nostavat virtaamia ja järvien vedenpintoja.
Pälkäneen järvien pinnat olivat syyskuun puoliväliin saakka keskimääräistä alempana. Syyssateet nostivat vedenpintaa marraskuun pakkasjaksoon saakka.
Nopea lämpeneminen ja vesisade nostaa Kokemäenjoen keskiviikkona kevättulvaa korkeammalle Porissa ja Huittisissa taloja saattaa jäädä veden saartamiksi.
Epaalan ja Rautianojan kunnostus tehdään talvityönä
Kortteenpohjan Tuppiojan kosteikko on viimeistelyä vaille valmis.
Aito Suvi ry on saanut rahoituksen kuudelle kunnostuskohteelle, jotka toteutetaan vuosien 2024 ja 2025 aikana. Neljässä kohteessa pienennetään Kukkian ja kahdessa Pälkäneveden ravinnekuormitusta.
Kukkian kunnostuskohteista kolme on käynnistetty. Holjan Myllyojalla Pauli Sjöstedt aloitti työt keväällä ojan kunnostuksella. Loppuvuoden aikana hän kaivaa vielä kaksitasouomaa, jonka avulla vähennetään ravinteikkaan kiintoaineen kulkeutumista Holjanlahdelle. Sjöstedt tekee kaksitasouomaa myös Haltian Hirviniemenojalle. Siellä työt käynnistyivät marraskuun alussa.