Uutiset

Kukkia on vesi- ja lokkilintulajistoltaan poikkeuksellisen monipuolinen järvi, sillä Kukkialla on sekä karujen selkävesien lintulajistoa että runsasravinteisempia vesiä suosivaa lajistoa. Kukkia kuuluukin yhtenä alueena kansainväliseen tärkeät lintualueet Euroopassa käsittävään ns. IBA – verkostoon (Important Bird Areas in Europe). Tähän IBA-verkostoon kuuluu Suomesta yhteensä 96 aluetta (Heath ja Evans 2000). Kukkia on valittu tähän verkostoon erityisesti kalalokin ja karuja, vähäravinteisia vesiä suosivan kuikan suurten populaatioiden vuoksi.

– Laiva on hävinnyt, mutta maalaus palasi kotiin, sanoo Aitoon Emäntäkoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Pihkala.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen ensimmäisessä koulutusillassa pohdittiin vesiensuojelutoimia laskuojien varsilla. Illan asiantuntijavieras Janne Pulkka korosti yhteistyön merkitystä. Järviä rehevöittävien laskuojien vedet saadaan hallintaan, kun kaikki näkevät siinä hyötyä.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen ensimmäisen vuoden rahoitus on varmistunut, sillä se on hyväksytty vesiensuojelun tehostamisohjelmaan. Ympäristöministeriön käynnistämä vesiensuojelun tehostamisohjelma pyrkii parantamaan Itämeren ja sisävesien tilaa. Ohjelman toimilla vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, puhdistetaan hylkyjä öljystä, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.

Suvi-hankkeen koulutustilaisuudet alkavat koronarajoitusten vuoksi verkossa. Ensimmäisessä vesiensuojeluillassa tutustutaan laskuojien vesiensuojelumahdollisuuksiin. Tapahtuma järjestetään Teamsin välityksellä keskiviikkona 5.5.2021 klo 18-20.

Vesiensuojeluillan asiantuntijaksi saapuu suunnittelupalvelujen johtaja Janne Pulkka KVVY Tutkimus Oy:stä.

Ari Luoto kiinnittää näytteenottopullon teleskooppivarteen ja upottaa sen virtaavaan ojaveteen.

– Kirkkauden perusteella vaikuttaisi tavalliselta sulamisvedeltä.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistynyt Luopioisten Yrittäjät ry:n nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke tarjoaa kesätyötä Pälkäneen yläkoulujen oppilaille. Nuoret toimivat apuohjaajina vesistöpajoilla, joissa lapset pääsevät tutkimaan muun muassa vesikasvillisuutta ja näkösyvyyttä. Lisäksi nuoret esittelevät vesien tilaa ja vesiensuojelutoimia tapahtumissa ja esittelypisteissä. Mikäli korona rajoittaa kohtaamisia kesällä, työtä tehdään netin ja some-kanavien välityksellä.

Pitkän pakkasjakson päättyminen ja keväisemmät kelit tuovat järviin sulamisvesiä ja kääntävät pinnankorkeudet nousuun.

Näytteenottaja Eetu Savilahti tipauttaa pipetillä kemikaalia kahteen näytepulloon. Toisessa on jään alta nostettua pintavettä metrin syvyydestä ja toisessa pohjan syvänteestä. Savilahti sekoittelee lasipulloja, jotka muuttuvat ruosteen ruskeiksi. Se on hyvä merkki, sillä jos vesi värjäytyisi valkoiseksi, se olisi hapetonta.

– Hyvin pohjallakin näyttäisi olevan happea, Savilahti sanoo.