Uutiset
Alueellinen vesienhoitoverkosto aloittaa – ilmoittaudu avajaistilaisuuteen
Längelmäveden–Hauhon reitti käsittää Valkeakosken yläpuoliset latvavedet. Alueen vedet virtaavat Mallasveden ja Valkeakosken kautta kohti Kokemäenjokea. Vesienhoitoverkosto kokoaa alueen toimijat ja tiivistää yhteistyötä.
Aito Suvi ry isännöi Längelmäveden–Hauhon reitin vesienhoitoverkoston ensimmäistä kokoontumista Aitoon koulutuskeskuksen Lyylintuvalla (Tulikalliontie 54, 36720 Aitoo) tiistaina 21.5.
Verkosto kokoaa alueen vesienhoidon kentän toimijoita yhteen vaihtamaan tietoa ja kuulumisia ajankohtaisista vesiasioista. Mukaan on kutsuttu edustajia niin toimialueen ELY-keskuksista, kunnista, kalatalouskeskuksesta, MTK:sta, metsänhoitoyhdistyksistä kuin vesiensuojeluyhdistyksistäkin. Verkosto kokoontuu pari kertaa vuodessa.
Uusien kunnostuskohteiden suunnittelu käynnistyi Haltianselällä ja Rautajärvellä
Juha Siekkinen (vasemmalla) suunnittelee Joonas Keräsen, Simo Järvensivun ja Raine Sumioisen kanssa, miten vesi saataisiin pellolta Sirinojan varrella Rautajärvellä.
Huhtikuun puolivälissä ojien pinnat ovat kääntyneet laskuun, mutta tälle pellolle noussut vesi ei houkuttele kokeilemaan, riittääkö saappaan varsi. Pienen matkan päässä pinta loiskahtaa. Oliko se sammakko vai hauki, joka hakee pellolta kutupaikkaa?
Tänä keväänä säästyttiin ennätystulvilta, mutta vie silti aikaa ennen kuin pellot kuivuvat kylvökuntoon. Vesi huuhtoo pelloista mukanaan arvokkaita ravinteita. Ne kasvattavat sadon sijaan vesikasvillisuutta ojan suulla ja rehevöittävät järveä.
Suvi-seminaari keskittyy 15.6. Kukkian muutoksiin
KVVY:n tutkija Kirsi Kuoppamäki kertoo Suvi-seminaarissa Kukkian vedenlaadun ja vedenkorkeuden muutoksista sekä vieraslajeista.
Kukkian suojeluyhdistys ja Aito Suvi ry järjestävät lauantaina 15.6. Suvi-seminaarin. Luopioisten seuratalolla kuullaan kello 11–15 seitsemän asiantuntijapuheenvuoroa, joissa käsitellään muun muassa Kukkian historiaa, vedenlaadun, vedenkorkeuden, vieraslajien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia Kukkialla sekä keinoja, joilla Natura-järvi pidetään kirkkaana.
Kukkian asiantuntijat
Suvi-seminaarin asiantuntijoista Seppo Rekolainen ja Raimo Virkkala ovat Kukkian kesäasukkaita.
Aito Suvi ry palkittiin parhaasta Leader-hankkeesta
Elina Sorvali suunnitteli tänä vuonna toteutettavat Tuppiojan kosteikot Kortteenpohjaan. Suunnittelija tutkii Heikki ja Jaakko Aholan kanssa peltopainanteita, joita parannetaan kosteikoiden kaivumailla.
Eteläisen Pirkanmaan Leader-toimintaryhmä Pirkan Helmi on palkinnut Aito Suvi ry:n vuoden 2023 parhaasta yleishyödyllisestä hankkeesta. Palkitussa Pälkäneen Valuvesi 1 -hankkeessa teetettiin kunnostussuunnitelmat 12 Kukkian ja Pälkäneveden kohteeseen.
Vieraspedot verottavat Kukkian lintukantaa – suojeluyhdistys ja riistanhoitoyhdistys lainaavat minkki- ja supiloukkuja
Jari Salminen sanoo, että esimerkiksi laiturin alla on hyvä paikka loukulle.
Suomessa on sata kansainvälisesti arvokasta lintualuetta. Niistä valtaosa sijaitsee rannikolla ja Lapissa. Pirkanmaalta ja Keski-Suomesta löytyy vain kaksi kohdetta: Kukkia ja Kirkkojärven ympäristön lintuvedet Kangasalla.
Aito Suvi ry:n vuosikokous – Seppo Rekolainen tuo osaamista hallitukseen
Aito Suvi ry:n puheenjohtajana toimii Reijo Syrjäläinen (oikealla). Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Thomas Penttilä (vasemmalla) ja Seppo Rekolainen.
Mittavat kunnostushankkeet työllistävät Aito Suvi ry:n hallitusta tulevina vuosina. Sen puheenjohtajana toimii Reijo Syrjäläinen. Vuosikokouksessa 6.3. valittiin uusi hallitus, jossa jatkavat Kukkian suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Eija Gaily, Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Puhakka ja Aito Suvi ry:n sihteeri Tommi Liljedahl. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä ja vesiensuojelun asiantuntija Seppo Rekolainen.
Aito Suvi ry pienentää järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta seitsemässä kunnostuskohteessa
Aito Suvi ry:n ensimmäinen kunnostuskohde valmistui loppuvuodesta Pitkäjärvelle (1). Vuosien 2024 ja 2025 kunnostuskohteet Kukkialla ja Pälkänevedellä: Tuppioja (2), Rautianoja (3), Holja (4), Haltian pappila (5), Epaalanlahden kosteikot (6), Epaalanlahden biosuodatusallas (7) ja Häyläsuo (8). Vuoden 2024 aikana laaditaan kunnostussuunnitelmat Pohjalahden Kirkkolahteen (9) ja Ajoksenlahteen (10), Pyhäpohtiaan (11), Hasianlahdelle (12), Aitoon Myllyojalle (13), Haltianselän Soukkionpohjaan (14) ja Säynäjärven ojaan (15) sekä Rautajärven Sirinojalle (16). Punaisella pallolla kohteet, joille on jo teetetty kunnostussuunnitelmat.
Mittavat kunnostushankkeet hallitsevat Aito Suvi ry:n toimintaa tänä ja ensi vuonna. Yhdistys on hakenut rahoitusta neljälle Kukkian ja kolmelle Pälkäneveden kunnostuskohteelle. Niiden avulla pienennetään järviä rehevöittävää ravinnekuormitusta.
Mittavimmat kunnostuskohteet ovat Kortteenpohjan Tuppioja ja Epaalanlahdelle laskevat ojat. Tuppiojalle rakennetaan kaksi kosteikkoa, virtausta hillitseviä pohjakynnyksiä ja metsäallas. Epaalaan toteutetaan kolme kosteikkoa, biosuodatusallas ja kaksitasouomaa.
Kantolanlahden Herninsalmeen haetaan ruoppauslupaa
Herninsalmen ruoppaussuunnitelmaa ja Kantolanlahden vesienhallintakohteiden esiselvitystä esiteltiin ranta-asukkaille hiihtolomaviikolla Rautajärven koululla.
Aito Suvi ry hakee Aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa Kantolanlahden Herninsalmen ruoppaukseen.
Järvet jäätyvät korkealle
Mallasveden pinta nousi lokakuun alun jälkeen lähes 30 senttimetriä.
Marraskuun lopun pakkaset tuovat järviin jääkannen. Sateisen syksyn jäljiltä vedenpinta on reilut parikymmentä senttimetriä normaalitalvia korkeammalla.
Tavallisesti järvien pinnat laskevat lokakuussa alimmilleen, kunnes nousevat hieman vuodenvaihteen jälkeen. Tänä syksynä vedenpinta nousi lokakuun alusta alkaen nopeasti. Pienillä järvillä saavutettiin lähes kevään tulvakorkeudet. Kukkialla ja Mallasvedelläkin pinnat nousivat kolmisenkymmentä senttimetriä.
Nousu taittui marraskuun puolivälissä. Pinnat jäävät noin nykytasolleen, kun järvet jäätyvät.