Uutiset

Kannatusyhdistys tukee vesiensuojelua

Pälkäneen vesiensuojelun tueksi on perustettu kannatusyhdistys. Suvi-vesiensuojeluhankkeen ja mahdollisten jatkohankkeiden aikana kannatusyhdistyksen tärkein tehtävä on varainkeruu. Kun vesiensuojelun kehittämiseen ei enää saada hankerahaa, kannatusyhdistys jatkaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta- ja koulutustoimintaa sekä sidosryhmäyhteistyötä, jotta vesien hyväksi tehtävä työ Pälkäneellä jatkuu.

Vesistöpajojen ohjaajat testasivat tehtävärastit

Vesistöpaja
Otto Blomqvist (oikealla) opasti Katariina Tammistoa, jonka rastilla Riku Jokinen tutki veden happamuutta.

– Mikä tämä on, vadin äärelle kumartuneet tutkivat vedessä uivaa ötökkää.

Se on tarttunut mukaan, kun vesistöpajan osanottajat ovat kauhoneet näytteen rannan kaislikosta.

Otukselle ei heti löydy nimeä, mutta vadissa käyvä vilinä paljastaa, että vedestä löytyy monenlaista elämää.

Suvi-hankkeen vuosi aikajanalla

vesistötutkimus
Eetu Savilahti otti maaliskuussa vesinäytteet Pälkäneveden syvänteistä.

Luopioisten Säästöpankkisäätiö laittoi alulle Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen, jolle haettiin Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta Pirkanmaan ELY:n kautta. Säästöpankkisäätiö tukee alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä. Puhtaat vesistöt ovat Pälkäneen elinvoiman kannalta tärkeitä: ne tuovat alueelle asukkaita, mökkiläisiä ja kauppaeuroja.

Kukkialla tehdään koekalastus elokuussa

Kalatus
Kukkian koekalastus toteutetaan 3.–6. elokuuta.

– Koekalastuksia tehdään kuuden vuoden välein valituilla järvillä eri puolilla Suomea. Käytössä on sama menetelmä, joten tuloksia pystytään vertaamaan vuosien ja järvienkin välillä, tutkimusinsinööri Katja Kulo Luonnonvarakeskuksesta kertoo.

Kukkian tilaa seurataan aktiivisesti

Salla Taskinen
Vesienhoidon asiantuntija Salla Taskinen on Pirkanmaan ELY-keskuksen edustaja Suvi-hankkeen ohjausryhmässä.

Kukkia on Pälkäneen järvistä kaikkien tarkimmin tutkittu ja jatkuvan seurannan kohteena. Se kuuluu Natura 2000 -verkostoon harvinaisena hiekkamaiden niukkaravinteisena ja -mineraalisena vesistönä. Kukkia on valtakunnallisesti edustava luontokohde.

Kukkian vesikasvillisuus on Pohjois-Euroopassa omaa luokkaansa. Lajistoon kuuluvat muun muassa raani ja ormio, harvinaiset kirkkaiden vesien kasvit. Ormiota ei Suomessa esiinny muualla kuin Kukkian seudulla.

Vesien rehevöityminen ja samentuminen pienentävät sorsalintukantoja

Kuikka
Kuikka on Kukkian tunnislintuja. Kuikkakanta on hieman vahvistunut. Kuva: Alpo Roikola.

Kukkia on vesi- ja lokkilintulajistoltaan poikkeuksellisen monipuolinen järvi, sillä Kukkialla on sekä karujen selkävesien lintulajistoa että runsasravinteisempia vesiä suosivaa lajistoa. Kukkia kuuluukin yhtenä alueena kansainväliseen tärkeät lintualueet Euroopassa käsittävään ns. IBA – verkostoon (Important Bird Areas in Europe). Tähän IBA-verkostoon kuuluu Suomesta yhteensä 96 aluetta (Heath ja Evans 2000). Kukkia on valittu tähän verkostoon erityisesti kalalokin ja karuja, vähäravinteisia vesiä suosivan kuikan suurten populaatioiden vuoksi.

Hyväntekeväisyys­huutokauppa toi Luopioinen I -höyrylaivan takaisin kotiin

Taulun luovutus
Aito Säästöpankin markkinointipäällikkö Kirsi Evilä luovutti Silvano Di Prosperon maalauksen Aitoon Emäntäkoulu Oy:n hallituksen puheenjohtajalle Jarkko Pihkalalle. Hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotolla työllistetään nuoria vesistölähettiläitä, jotka pitävät lasten vesistöpajoja ja esittelevät Suvi-vesiensuojeluhanketta.

– Laiva on hävinnyt, mutta maalaus palasi kotiin, sanoo Aitoon Emäntäkoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarkko Pihkala.

Hyvät kahvit ja pullat ovat ensimmäinen vesiensuojelutoimi

Janne Pulkka
Vesistöillan asiantuntijana toimi suunnittelupalvelujen johtaja Janne Pulkka, KVVY Oy.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen ensimmäisessä koulutusillassa pohdittiin vesiensuojelutoimia laskuojien varsilla. Illan asiantuntijavieras Janne Pulkka korosti yhteistyön merkitystä. Järviä rehevöittävien laskuojien vedet saadaan hallintaan, kun kaikki näkevät siinä hyötyä.