Uutiset

Raimo Virkkala Suvi-seminaarissa: Kukkian vesilintukannat ovat puolittuneet 2000-luvulla

Raimo Virkkala
Kukkia on kansainvälisesti tärkeä lintualue. Sen vesilintukannat ovat puolittuneet 2000-luvulla, Raimo Virkkala kertoi.

Suomessa on 98 kansainvälisesti tärkeää lintualuetta. Valtaosa niistä sijaitsee rannikolla ja Lapissa.

Kukkia on yksi harvoista sisämaan tärkeistä lintualueista eteläisessä Suomessa.

– Syynä on erityisesti kaksi lajia: kuikka ja kalalokki, Suomen ympäristökeskuksessa johtavana tutkijana toimiva Raimo Virkkala sanoo.

Hän kertoi viimeisinä työpäivinään ennen eläköitymistä Suvi-seminaarissa Kukkian linnuston muutoksesta, jota hän on seurannut puolen vuosisadan ajan.

Seppo Rekolainen Suvi-seminaarissa: Ilmastonmuutos vaikuttaa veden määrään ja laatuun

Seppo Rekolainen
Seppo Rekolainen kertoi Suvi-seminaarissa, miten ilmastonmuutos näkyy jo nyt Kukkian tilassa ja millaisia vaikutukset ovat tulevaisuudessa.

– Lämpötila ja sademäärä kasvavat kautta vuoden, mutta eniten talvella, Seppo Rekolainen kiteyttää ilmastonmuutoksen vaikutukset täkäläisiin sääoloihin.

Vuosikymmenet vesiensuojelun parissa toiminut Rekolainen kertoi Suvi-seminaarissa, miten ilmastonmuutos näkyy jo nyt Kukkian tilassa ja millaisia vaikutukset ovat tulevaisuudessa.

Järveen päätyy entistä enemmän kiintoainetta, rehevöittäviä ravinteita ja tummentavaa humusta, kun maa on talvisin pidempään paljaana.

Thomas Penttilä Suvi-seminaarissa: Ihminen on vaikuttanut vesiin satojen vuosien ajan

Thomas Penttilä
Thomas Penttilä tarkasteli Suvi-seminaarissa Kukkian muutosta vuosituhansien aikana.

– Kukkia ei ole luonto- vaan kulttuurimaisemaa, jossa ihmisen kädenjälki näkyy monella tavalla, Kukkian historiaa Suvi-seminaarissa esitellyt Aitoon kalastuskunnan puheenjohtaja Thomas Penttilä sanoo.

Ensimmäiset asukkaat saapuivat järven rannoille jääkauden päätyttyä, kun Itämeren paikalla ollut makean veden järvi oli muuttumassa mereksi. Noin 8000 vuotta sitten saapuneet metsästäjäkeräilijät olivat ennen kaikkea kalastajia.

– Kortteenpohjassa on perusteellisesti tutkittu kivikautinen asuinpaikka, jossa asuttiin yhtäjaksoisesti noin 5500 vuotta.

Kalatalousalue tutustui kunnostettuun Kalalähteenojaan – vesiensuojelu on myös kalastonhoitoa

kalatalousalue
Varapuheenjohtaja Thomas Penttilä (keskellä) esittelee kunnostettua Kalalähteenojaa Pälkäneen kalatalousalueen hallitukselle.

Vesien- ja kalastonhoito alkaa rannoilta, josta järvi kerää vetensä, mutta myös rehevöittävät ravinteet. Siksi Pälkäneen kalatalousalueen hallitus on jalkautunut Aitoon ja Vuolijoen välissä sijaitsevalle Pitkäjärvelle tutustumaan loppuvuodesta valmistuneeseen kunnostuskohteeseen.

Pitkäjärven suurimman laskuojan Kalalähteenojan varressa levittäytyvä pelto oli vielä sata vuotta sitten suota. Viljelyn ja savetuksen ansiosta se on muuttunut multamaaksi.

Kunnostuskohteissa tehdään luontoselvityksiä

luontoselvitys
Maanomistaja Heikki Lukkalrla (vasemmalla), Seppo Rekolainen ja Ilkka Heinonen tutkivat, löytyisikö Rautianojan varrelta liito-oravan pesäpuuksi soveltuvia haapoja.

Aito Suvi ry toteuttaa tänä ja ensi vuonna kuusi kunnostuskohdetta, joiden avulla vähennetään Kukkiaa ja Pälkänevettä rehevöittävää ravinnekuormitusta.

Rakennettavien kosteikoiden ja kaksitasouomien alueella tehdään tällä ja ensi viikolla ELY-keskuksen edellyttämiä luontoselvityksiä, joiden avulla varmistetaan, ettei kunnostus vaaranna suojeltuja lajeja tai luontotyyppejä. Kartoitettavia lajeja ovat viitasammakko ja liito-orava. Lisäksi joissain kohteissa selvitetään, onko alue luontotyypiltään suojeltua tulva- tai tervaleppämetsää.

Alueellinen vesienhoitoverkosto aloittaa – ilmoittaudu avajaistilaisuuteen

Vesienhoitoverkosto
Längelmäveden–Hauhon reitti käsittää Valkeakosken yläpuoliset latvavedet. Alueen vedet virtaavat Mallasveden ja Valkeakosken kautta kohti Kokemäenjokea. Vesienhoitoverkosto kokoaa alueen toimijat ja tiivistää yhteistyötä.

Aito Suvi ry isännöi Längelmäveden–Hauhon reitin vesienhoitoverkoston ensimmäistä kokoontumista Aitoon koulutuskeskuksen Lyylintuvalla (Tulikalliontie 54, 36720 Aitoo) tiistaina 21.5.

Verkosto kokoaa alueen vesienhoidon kentän toimijoita yhteen vaihtamaan tietoa ja kuulumisia ajankohtaisista vesiasioista. Mukaan on kutsuttu edustajia niin toimialueen ELY-keskuksista, kunnista, kalatalouskeskuksesta, MTK:sta, metsänhoitoyhdistyksistä kuin vesiensuojeluyhdistyksistäkin. Verkosto kokoontuu pari kertaa vuodessa.

Uusien kunnostuskohteiden suunnittelu käynnistyi Haltianselällä ja Rautajärvellä

Juha Siekkinen
Juha Siekkinen (vasemmalla) suunnittelee Joonas Keräsen, Simo Järvensivun ja Raine Sumioisen kanssa, miten vesi saataisiin pellolta Sirinojan varrella Rautajärvellä.

Huhtikuun puolivälissä ojien pinnat ovat kääntyneet laskuun, mutta tälle pellolle noussut vesi ei houkuttele kokeilemaan, riittääkö saappaan varsi. Pienen matkan päässä pinta loiskahtaa. Oliko se sammakko vai hauki, joka hakee pellolta kutupaikkaa?

Tänä keväänä säästyttiin ennätystulvilta, mutta vie silti aikaa ennen kuin pellot kuivuvat kylvökuntoon. Vesi huuhtoo pelloista mukanaan arvokkaita ravinteita. Ne kasvattavat sadon sijaan vesikasvillisuutta ojan suulla ja rehevöittävät järveä.

Suvi-seminaari keskittyy 15.6. Kukkian muutoksiin

Kirsi Kuoppamäki
KVVY:n tutkija Kirsi Kuoppamäki kertoo Suvi-seminaarissa Kukkian vedenlaadun ja vedenkorkeuden muutoksista sekä vieraslajeista.

Kukkian suojeluyhdistys ja Aito Suvi ry järjestävät lauantaina 15.6. Suvi-seminaarin. Luopioisten seuratalolla kuullaan kello 11–15 seitsemän asiantuntijapuheenvuoroa, joissa käsitellään muun muassa Kukkian historiaa, vedenlaadun, vedenkorkeuden, vieraslajien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia Kukkialla sekä keinoja, joilla Natura-järvi pidetään kirkkaana.


 

Kukkian asiantuntijat

Suvi-seminaarin asiantuntijoista Seppo Rekolainen ja Raimo Virkkala ovat Kukkian kesäasukkaita.

Aito Suvi ry palkittiin parhaasta Leader-hankkeesta

Tuppiojan kosteikko
Elina Sorvali suunnitteli tänä vuonna toteutettavat Tuppiojan kosteikot Kortteenpohjaan. Suunnittelija tutkii Heikki ja Jaakko Aholan kanssa peltopainanteita, joita parannetaan kosteikoiden kaivumailla.

Eteläisen Pirkanmaan Leader-toimintaryhmä Pirkan Helmi on palkinnut Aito Suvi ry:n vuoden 2023 parhaasta yleishyödyllisestä hankkeesta. Palkitussa Pälkäneen Valuvesi 1 -hankkeessa teetettiin kunnostussuunnitelmat 12 Kukkian ja Pälkäneveden kohteeseen.