Uutiset

Kalalähteenojan kunnostus alkoi laskuojan perkauksella

Sjostedt
Pauli Sjöstedt pääsi tällä viikolla töihin Pitkäjärven Kalalähteenojalla.

Tanner tärisee, kun Pauli Sjöstedt upottaa kaivurin kauhan ojan pohjaan. Kun hän kippaa sen sisällön pientareelle, päällimmäiseksi jää savikerros. Suurin osa on kuitenkin tummaa, hienoa maa-ainesta. Se on kulkeutunut veden mukana metsärinteestä, jonka halki Kalalähteenoja virtaa kohti Pitkäjärveä.

Keräys kotijärven kunnostukseen tuottanut jo 1355 €

Pitkäjärvi
Pitkäjärven Kalalähteen kunnostustyöt alkoivat viime viikolla mittauksilla ja kaivuukorkeuksien merkitsemisellä. Kuvassa kaivuriurakoitsuja Pauli Sjöstedt (vasemmalla), KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelija Jukka Paitula, Pitkäjärven kunnostusyhdistyksen kunniapuheenjohtaja Veikko Hoppula ja kunnostustyön valvoja Elina Sorvali.

Vesienkunnostuksen kesäkeräys on tuottanut jo 1355 €. Varoja kotijärven kunnostukseen kerättiin kesän aikana Suvi-esittelypisteillä. Keräykseen voi osallistua elokuun loppuun saakka MobilePayn avulla tai tilisiirrolla.

Kertyneet varat käytetään kunnostuskohteiden ja niiden suunnittelun omarahoitusosuuteen. Omarahoitusta tarvitaan sekä suunnittelun Leader-rahoituksessa että kunnostuksen ELY-rahoituksessa.

Kunnostustyöt käynnistyvät Pitkäjärven Kalalähteenojalla

mittaus
KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelija Jukka Paitula ja Kalalähteenojan kunnostushankkeen valvoja Elina Sorvali mittasivat oikeat tasot kaksitasouomaa varten.

KVVY Tutkimus Oy:n suunnittelija Jukka Paitula lyö merkkipaalun Pitkäjärven Kalalähteenojan reunaan. Sen kylkeen on kiinnitetty kaksi muovilappua, jotka kertovat ojan kaivuusyvyyden ja sen rinnalle muotoiltavan tulvakynnyksen korkeuden.

Niiden perusteella kaivurikuski osaa muotoilla pelto-ojan sellaiseksi, ettei vesi enää nouse pelloille kevään sulamisvesien ja rankkasateiden aikaan.

Kotiranta kuntoon -kurssi antaa ohjeita vesien hoitoon ja kunnostukseen

kunnostus
Valuma-aluekunnostuksen menetelmiä. Kuva: Mika Kautto

Usein vasta huoli kotijärven tilasta herättää toimimaan. Silloin ollaan kuitenkin jo myöhässä, jos sinilevä uhkaa karkottaa mökkiläiset rannoilta tai kalakuolemat paljastavat happikadon.

Kotirannan vaaliminen edellyttää yhteistyötä. Oman lahden niitosta ei ole hyötyä, jos laskuoja tuo lisää rehevöittäviä ravinteita.

Vesienkunnostuksen omarahoitusosuutta koossa jo lähes 100 000 € – keräys jatkuu elokuun loppuun

suunnitelmat
Pitkäjärven Kalalähteenojalle (punainen pallo) rakennetaan syksyn aikana kaksitasouoma ja pohjapatoja, jotka hillitsevät eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista. Aitoon Myllyojan (vihreä) kunnostussuunnitelmat ovat valmiit ja syksyn aikana 11 Pälkäneveden ja Kukkian kohteelle (keltaiset pallot) laaditaan suunnitelmat, joiden valmistuttua kunnostustoimiin päästään hakemaan rahoitusta.

Pälkäneen järvien ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä hillitsevät kunnostustoimet ovat käynnistymässä. Työt Pitkäjärvellä alkavat elokuun puolivälissä ja seuraavien 11 kohteen suunnittelijat on valittu.

Kukkialla kosteikoita ja muita vesienhallintarakenteita suunnitellaan syksyn aikana Kortteenpohjan Tuppiojalle, kolmelle Holjanlahdelle laskevalle ojalle sekä Leppänään laskevalle Rautianojalle.

Kukkian huussikierroksella nähtiin paljon muutakin kuin kuivakäymälöitä

huussikierros
Anneli Helimo kaivoi tabletilta Matti Helimon videotervehdyksen, jossa Tampereen apulaispormestari esittelee kuivakäymälän sekä pesuvesien imeytyskentän toimintaperiaatetta. Taustalla Ari Toivari, Aicha Kivinummi, Katja Linnainmaa ja Marja-Liisa Suomalainen.

Sääksi suorittaa ylilennon, kun kirkkovene lähestyy Kukkian Karvoluotoa. Pihamännyn latvassa kalasaalista odottaa kolme poikasta, jotka on edellispäivänä rengastettu ja kuvattu.

Kosteikkokierros esitteli, miten järvien ravinnekuormitusta pienennetään

kosteikko
Rautajärven kosteikossa kirkastunut vesi soljuu kohti Kukkiaa.

– Tästä vesi lähtee kohti Rautajärveä ja Kukkiaa, Jarmo Oesch esittelee kivistä ja kirkasta puroa.

Ympärille levittäytyy kosteikko, jossa laajalta alueelta Kyynärön- ja Ämmätsänjärvestä saakka kertyvät vedet kiertelevät. Maisema on täynnä laulua, sillä kosteikosta on muodostunut nopeasti lintukeidas. Molskahdukset pinnassa paljastavat, että kalatkin ovat levittäytyneet uudelle reviirille.

Aito Suvi ry pienentää WWF:n Panda-palkinnon turvin Kukkian ravinnekuormitusta

Panda-palkinto
Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen pokkasi WWF:n Panda-palkinnon yhdessä Aito Suvi ry:n puheenjohtaja Reijo Syrjäläisen ja sihteeri Tommi Liljedahlin kanssa.

Aito Suvi ry pokkasi torstaina WWF:n Panda-palkinnon Kukkian ravinnekuormitusta pienentäviin kunnostustoimiin. 10 000 euron palkintosumma käytetään Holjaan ja Kortteenpohjaan rakennettaviin kosteikoihin ja kaksitasouomiin, jotka vähentävät järveä rehevöittävien ravinteiden määrää ja helpottavat rantapeltojen viljelyä.

Tue kotijärvesi kunnostusta

mittaus
Mittaukset ja suunnittelu edeltävät kunnostustoimia, joilla pienennetään järvien ravinnekuormitusta.

Suvi-hankkeella on vireillä yli 30 ravinnekuormitusta pienentävää kunnostuskohdetta Kukkialla ja Pälkänevedellä. Niiden suunnitteluun haetaan Leader-rahoitusta ja toteutukseen ELY-keskuksen tukea.

 

Osallistu kotijärvesi kunnostukseen

Aito Suvi ry on hakenut kesäksi pienkeräysluvan (RA/2023/116). Kertyneet varat käytetään kunnostustoimien ja niiden suunnittelun omarahoitusosuuteen.