Uutiset

Kukkian Haltianselälle loppukesäksi suunniteltu niittohanke nosti esiin erityisvaatimuksen: rannan kunnostus Natura-alueella edellyttää luontokartoitusta. Näin varmistetaan, ettei niitosta aiheudu haittaa ormiolle. Ormio on harvinainen karujen vesien kasvi, joka ei kasva Suomessa missään muualla kuin Kukkialla.

Loppukesä on parasta rantojen niittoaikaa, koska silloin vesikasvien ravinteet ovat versoissa, eivätkä juurissa. Kun niitetyt kasvit kompostoidaan riittävän kaukana rannasta, niiden mukana saadaan pois järveä rehevöittäviä ravinteita.

Suvi-vesiensuojeluhankkeen kesälehti on jaossa muun muassa Laitikkalassa Suttisen marjatilalla, Onkkaalassa Niitty-Seppälän kesätorilla, Luopioisissa Mikkolan Navetalla ja Vihavuoden koskikahvilassa. Näköislehti luettavissa myös Lehtiluukussa.

Järvivedet ovat paremmassa kunnossa kuin 50 vuotta sitten, koska viemäriverkko on laajentunut ja viemäriin johdetut jätevedet puhdistetaan tehokkaasti.

Näkösyvyydeksi on mitattu 2,2 metriä. Vesi on havaittu värittömäksi ja kirkkaaksi. Kasvillisuutta ja pohjaeläimiä löytyi vain vähän.

– Mallasvesi on karu ja kirkas järvi, Kostian koulun nelosluokkalaiset päättelevät.

Keskellä kylää sijaitseva Pakanranta on kaikille tuttu. Vesistöpajalla kotirantaa tutkitaan tarkemmin: kurkistetaan pinnan alle vesikiikareilla ja otetaan ammattilaisten työkaluilla vesinäytteitä. Tehtävärasteilla tunnistetaan myös vedestä ja rannasta löytyviä ötököitä ja kasveja.

Missä kunnossa oma koti- tai suosikkirantasi on? Mitä muutoksia olet huomannut veden näkösyvyydessä, kasvillisuudessa, kalastossa tai levien määrässä? Mitkä seikat vaikuttavat Pälkäneen vesien tilaan tai houkuttavuuteen?

Suvi-vesiensuojeluhanke kerää tietoa ja kokemuksia Pälkäneen vesistöjen tilasta alueellisen vesienhoitosuunnitelman laadintaa varten. Kyselyn vastauksia käytetään myös Suvi-hankkeen jatkosuunnittelussa.

Pälkäneen vesiensuojelun tueksi on perustettu kannatusyhdistys. Suvi-vesiensuojeluhankkeen ja mahdollisten jatkohankkeiden aikana kannatusyhdistyksen tärkein tehtävä on varainkeruu. Kun vesiensuojelun kehittämiseen ei enää saada hankerahaa, kannatusyhdistys jatkaa tiedotus-, julkaisu-, neuvonta- ja koulutustoimintaa sekä sidosryhmäyhteistyötä, jotta vesien hyväksi tehtävä työ Pälkäneellä jatkuu.

– Mikä tämä on, vadin äärelle kumartuneet tutkivat vedessä uivaa ötökkää.

Se on tarttunut mukaan, kun vesistöpajan osanottajat ovat kauhoneet näytteen rannan kaislikosta.

Otukselle ei heti löydy nimeä, mutta vadissa käyvä vilinä paljastaa, että vedestä löytyy monenlaista elämää.

Luopioisten Säästöpankkisäätiö laittoi alulle Pälkäneen vesiensuojeluhankkeen, jolle haettiin Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoitusta Pirkanmaan ELY:n kautta. Säästöpankkisäätiö tukee alueen elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kehitystä. Puhtaat vesistöt ovat Pälkäneen elinvoiman kannalta tärkeitä: ne tuovat alueelle asukkaita, mökkiläisiä ja kauppaeuroja.