Ajankohtaista
Maanomistajat näyttävät mallia vesiensuojelussa: Pälkäneveden ja Kukkian rannoilla kiinnostusta 25 kunnostuskohteeseen
Thomas Penttilä esitteli maatalousyrittäjille Pälkäneen mallia. Se tarjoaa apua ja rahoitusta kunnostustoimiin, joista on hyötyä niin pelloille kuin vesillekin.
Tuoreet tutkimustulokset ja mallinnukset osoittavat, että Pälkäneveteen päätyy ravinteita puolitoistakertaisesti järven sietokykyyn verrattuna. Rehevöitymiskehitystä on havaittavissa etenkin Jouttesselällä, jonka laskuojat tuovat suuren osan järven ravinteista.
Myös Kukkian ravinnemäärät ovat kasvussa, mutta järvi ei ole rehevöitymässä, vaan nuhrautumassa. Vielä 1970-luvulla järvellä mitattiin jopa kymmenen metrin näkösyvyyksiä. Viime vuosien mittauksissa näkösyvyys on ollut enää 2–4 metriä.
Suvi-hanke hakee kesäksi vesistöviestijiä ja tiiminvetäjää
Suvi-hanke palkkaa kesä–heinäkuun ajaksi kaksi vesistöviestijää ja tiiminvetäjän. Kesätyöntekijät esittelevät Pälkäneen vesien tilaa ja kunnostusta muun muassa kylien tapahtumissa.
Suvi-hanke palkkaa kesä–heinäkuun ajaksi kolme vesistöviestijää, jotka esittelevät Pälkäneen vesien tilaa ja kunnostusta. Kesätyöntekijät jalkautuvat kylien kesätapahtumiin ja järjestävät omia tilaisuuksia. Lisäksi vesistöviestijät kirjoittavat ja kuvaavat sisältöä Suvi-sivustolle ja somekanaviin.
Kriisi voi jopa vauhdittaa peltojen kunnostusta, josta hyötyvät sekä viljelijät että vedet
Airi Kulmala puhuu monihyötyisyydestä: maatilojen vesienkunnostushankkeet etenevät, kun niistä hyötyvät sekä viljelijät että vedet.
– Viime syksynä polttoainetta sai alle euron litrahinnalla, nyt hinta on ylittänyt välillä pari euroa. Jokainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa maatilan tuotantokustannuksille, Airi Kulmala sanoo.
Vielä lohduttomampi on lannoitekaupan tilanne. Ukrainan sotaan saakka kannettiin huolta nousevasta hinnasta, nyt lisäksi saatavuudesta. Maaliskuun alussa lannoitekauppa keskeytyi, koska hinnoittelu kävi mahdottomaksi.
Kirkasvetinen Pintele on tummunut hieman
Reilun kolmen neliökilometrin kokoinen Pintele saa vetensä Iso-Roineesta Kyllönjoen kautta sekä valtavalta, 1704 neliökilometrin valuma-alueelta. Siitä valtaosa on metsää, mutta järven ympärillä on runsaasti peltoja.
Järven yleistiedot
Pintele on pienehkö, pinta-alaltaan 3,06 km2 kokoinen, kirkasvetinen järvi Pälkäneen keskustasta etelään. Keskisyvyys on 3,9 m ja suurin syvyys 14 m eli se on varsin matala järvi. Kokonaisrantaviivan pituus on 12,8 km. Järvessä on vain yksi 0,5 ha kokoinen saari.
Pitkäjärven ravinnepitoisuudet ovat kasvussa
0,76 neliökilometrin kokoinen Pitkäjärvi saa vetensä 10,3 neliökilometrin valuma-alueelta, joka on pääosin metsäinen.
Järven yleistiedot
Pälkäneen Pitkäjärvi on nimensä mukaisesti pitkä ja kapea. Keskisyvyydeksi on arvioitu noin 1,5 m ja suurin syvyys on maallikkomittausten mukaan 5-7 m. Järven pinta-ala 0,76 km2 eli se on varsin pieni. Rantaviivan pituus on 8,7 km ja saaria on kaksi. Ranta-alueilla on kohtalaisesti loma-asutusta.
Leväkukinnat heikentävät Pälkäneveden vedenlaatua
46,4 neliökilometrin kokoinen Pälkänevesi saa vetensä 358 neliökilometrin valuma-alueelta, josta yli puolet on metsää. Peltomaata on reilut 10 prosenttia ja ojitettuja soita 5 %.
Matala Sappeenjärvi on rehevä ja tummavetinen
0,42 neliökilometrin Sappeenjärvi on pieni 27,3 neliökilometrin valuma-alueeseensa verrattuna. Vajaa 70 prosenttia fosforikuormituksesta kertyy ympäröiviltä pelloilta.
Järven yleistiedot
Sappeenjärvi on pieni, pinta-alaltaan 0,42 km² kokoinen järvi Pälkäneveden Jouttesselän pohjoispuolella. Rantaviivan pituus on 5,05 km. Sappenjärveä ei ole luodattu. Länsiosassa Taivallahden suulla oleva vedenlaadun havaintopiste on 3,8 m syvä, joten ilmeisesti kyseessä on matala järvi. Järvessä on vain yksi saari.
Humuskuormitus tummentaa Iso Arajärven vettä
Iso Arajärvi on pieni (045 neliökilometriä), mutta metsäinen valuma-alue suuri (35,1 neliökilometriä).
Järven yleistiedot
Iso Arajärvi on pieni, pinta-alaltaan 0,45 km² kokoinen järvi Pälkäneveden Jouttesselän pohjoispuolella. Kokonaisrantaviivan pituus on järven kokoon nähden kohtalaisen pitkä: 5,9 km. Se johtuu varsin mutkittelevasta rantaviivasta, jonka aiheuttaa järven neljä pitkää lahdenpoukamaa.
Vesikasvillisuus aiheuttaa haittaa matalalla Jouttijärvellä
1,14 neliökilometrin kokoinen Jouttijärvi saa vetensä pieneltä, vain 1,1 neliökilometrin valuma-alueelta, joka on pääosin metsää. Varsinaisia laskuojia ei ole.
Järven yleistiedot
Pälkäneen keskustasta 15 km itään sijaitseva Jouttijärvi on pieni, pinta-alaltaan 1,14 km2 kokoinen latvajärvi, johon laskee vain pieniä ojia. Luusua on koillisosassa, missä järvestä lähtevät vedet virtaavat Pitkänsillanojaa pitkin Sorvalampeen ja sieltä edelleen kohti Pälkäneveden Jouttesselän Huhtalahtea.