Ajankohtaista
Pellot tuottavat satoa eivätkä ravinteita järviin – viljelijän tärkein vesistötoimi on huolehtia maan kasvukunnosta
Luopioisten MTK:n puheenjohtaja Antti Vierikka isännöi maitokarjatilaa.
Viljelijöiden edustajat ovat olleet alusta alkaen mukana Suvi-hankkeessa. Myös kunnostustoimet ovat lähteneet liikkeelle viljelijävetoisesti: maanomistajat ovat tarjonneet parannettavaksi pariakymmentä pelto- ja laskuojakohdetta. Niistä osa on sellaisia, joilla voidaan vaikuttaa merkittävästi Kukkiaan ja Pälkäneveteen päätyvien ravinteiden määrään.
Vedenpinnan nosto on uuvuttava urakka
Soiden ja turvetuotantoalueiden ympäröimä Parkanon Kovesjärvi on pari kilometriä leveä.
Lukemattomilla järvillä ollaan tyytymättömiä vedenkorkeuteen, kun loppukesän parhaaseen loma-aikaan rannat pakenevat ja laiturit makaavat pohjassa. Kukkialla suojeluyhdistys teetti asiantuntijalla kunnostussuunnitelman, jolla alinta vedenkorkeutta nostettaisiin muuttamatta keskivedenkorkeutta. Jos keskivedenpintaan ei puututa, hanke ei välttämättä vaadi vesilupaa.
Suomalainen esitteli ravinnesieppareita ja rahoituskanavia
rahatpintaan.fi -sivustolle on koottu tietoa vesienkunnostuksen rahoituksesta.
Suvi-hankkeen vetäjä Marja-Liisa Suomalainen esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilla tuoreinta kunnostuskohdetta, joka on lähdössä liikkeelle Rautajärven Kantolanlahdella. Siellä herättelijänä toimivat viime talvena otetut vesinäytteet, joiden mukaan lahti kärsii happikadosta ja sisäisestä kuormituksesta.
Suomalainen korosti, ettei johtopäätöksiä lahden tilasta voi tehdä yhden tutkimustuloksen perusteella.
Happikato herätteli Kantolanlahden ranta-asukkaat
Markku Viljanen, Mikko Seppälä, Terttu Salmela, Marja-Liisa Suomalainen ja Matti Lehtinen tarkastelevat Seppälän kuvia Kantolanlahden rantaniityiltä.
”Happivaje oli hyvin voimakas jo päällysvedessä. Syvemmällä happea oli hyvin niukasti ja pohjan lähellä sisäinen kuormitus nosti ravinnepitoisuuksia.”
Vesienhoito on kestävyyslaji – Rautajärven kosteikkohanke vei viisi vuotta
Ensimmäinen Kukkiaan päätyviä ravinteita vähentävä kosteikko rakennettiin Jarmo Oeschin maille Rautajärvelle viime syksynä.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen hankevastaava Hanna Arola korosti Kotiranta kuntoon -kurssin neljännessä illassa, että vesienhoito on kestävyyslaji.
– Joku viisas on todennut, että vesistössä havaitut muutokset ovat tapahtuneet vuosikymmenten kuluessa. Myös tilan korjaaminen tai parantaminen ottaa aikansa.
Yhteisymmärrys syntyy kohtaamalla – kunnostus etenee, kun siitä on kaikille hyötyä
Thomas Penttila sanoo, että keskustelut maanomistajien, ranta-asukkaiden ja osakaskuntien kanssa ovat tarjonneet paljon uutta tietoa. Samalla kirkastuu yhteinen intressi, sillä vesien hoidosta on hyötyä kaikille.
Kalastuskunnan hallintoon ei ole kovin helppo löytää vapaaehtoisia. Aitoon kalastuskunnassa turvauduttiin sukupolvenvaihdokseen, kun vuosikymmeniä vesialueita hallinnoineet aktiivit siirtyivät yksi toisensa jälkeen eläkepäiville.
– Lupauduin jatkajaksi sillä ehdolla, että kalakannan hoidon ja kalastuksen hallinnon lisäksi painopisteeksi otetaan myös vesiensuojelu, Thomas Penttilä kertoo.
Hänen kunnianhimoisena tavoitteenaan oli käynnistää vesien tilaa parantavia kunnostustoimia.
Järvenpinnat ovat 70–80 senttimetriä kevättä matalammalla
Mallasveden ja Längelmäveden pinnat ovat kääntymässä nousuun. Mallasvedellä vedenkorkeus laski lokakuun toisella viikolla 83,64 metriin, mikä mahdollistaa juoksutuksen pienentämisen Valkeakoskella.
Vähäsateinen syksy on laskenut järvien pinnat tavanomaista alemmas.
Pinnankorkeuksien vaihtelu on tänä vuonna poikkeuksellisen rajua. Runsaslumisen talven ja myöhäisen kevään vuoksi pinnat nousivat yli puoli metriä huhtikuun aikana. Toukokuun puolivälissä oltiin 2000-luvun ennätyskorkeuksissa.
Alkukesästä pinnat olivat kolmisenkymmentä senttiä tavanomaista korkeammalla, ja keskiarvokäyrä tavoitettiin vasta syyskuun lopulla.
Vesienhoito edellyttää laajaa yhteistyötä, sillä yksittäinen kunnostustoimi ei korjaa mutkikkaita ja hankalia ongelmakokonaisuuksia
Mikko Ortamala kertoi Kotiranta kuntoon -kurssilla, miten eri intressit yhdistettiin onnistuneesti Loviisanjoen laajassa kunnostushankkeessa. Kuva: At the Edge of Shared Waters -video.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen suunnittelija Mikko Ortamala esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilaisille keinoja, joilla voidaan vähentää järviin päätyviä ravinteita. Hän käytti esimerkkinä Suomen suurinta kokonaisvaltaista vesienhallintahanketta, jossa kunnostettiin Loviisanjokea ja sen sivu-uomaa Hardombäckenin valuma-aluetta.
Vähätuottoisista ranta- ja suometsistä voi saada Metso-korvauksen
Tomi Riihiranta esitteli Kotiranta kuntoon -kurssilaisille Metso-kohteitaan.
Luopioislainen Tomi Riihiranta tarjosi 11 vuotta sitten muutamaa metsäkohdetta Metso-ohjelmaan.
– Olin yhteydessä Metsäkeskukseen. Sieltä käytiin katsomassa, soveltuvatko kohteet ohjelmaan. Päätös ja korvaus tulivat aika pian, Riihiranta kertoo.
Hänen mielestään ohjelmasta on tehty metsänomistajalle helppo ja yksinkertainen.
– Jos metsästä löytyy sopiva luontokohde, riittää että on yhteydessä Metsäkeskukseen.