Ajankohtaista

Pälkäneen järvistä on otettu tuhansittain vesinäytteitä 1970-luvulta lähtien. Veden laadun lisäksi on seurattu muun muassa levän määrää.

Tarkimmin on tutkittu Pälkänevettä ja Kukkiaa, koska niihin laskettiin aiemmin jätevesiä. Ne ovat kirkasvetisiä ja karuja järviä, joiden rehevöitymiskehitykseen pitäisi puututtua ajoissa.

Maa- ja metsätalous, ojitus, turvetuotanto ja muu ihmistoiminta huuhtoo järviin humusta ja ravinteita. Järven ekosysteemi pystyy sopeutumaan ihmisen aiheuttamaan muutokseen määrättyyn pisteeseen saakka.

– Mutta kun maaginen kynnysarvo saavutetaan, ekosysteemin tila muuttuu täysin toisenlaiseksi, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Kirsi Kuoppamäki sanoo.

Joka toinen torstai-ilta järjestettävän Kotiranta kuntoon -kurssin alkajaisiksi vesienhoidon ylitarkastaja Salla Taskinen Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertoi järvien ekosysteemistä ja ihmisen vaikutuksesta vesistöihin.

– Se missä järvi sijaitsee, määrittää, millainen vedenlaatu on ja asettaa reunaehdot sille, millaisia eliöitä järvessä voi elää, Salla Taskinen sanoo.

Uudella Suvi-videolla muistutetaan, että puhtaat vedet nostavat rannan arvoa.

"Vesi on yhteistä, ja sitä hoidetaan yhdessä. Suvi-hanke tarjoaa Pälkäneen vesienhoitoon apua ja rahoitusta."

Videon kuvasi ja editoi Joonas Ennala. Kertojana toimii nuorten kesätiimin Erika Tuomi.

Parikymmentä ranta-asukasta ja viljelijää opiskeli viime syksynä vesienkunnostusta Suvi-hankkeen ja Valkeakoski-opiston järjestämällä kurssilla. Opettajina toimineet asiantuntijat kehottivat suuntaamaan katseen kotilaituria ja -lahtea kauemmas, sillä järvi on valuma-alueensa näköinen. Kunnostuksessa kannattaa keskittyä peltoihin, metsiin ja soihin, joilta järvi saa vetensä ja ravinteensa.

Sinilevä on nimestään huolimatta vihreän värinen syanobakteeri, joka tarvitsee kasvaakseen valoa, lämpöä ja ravinteita. Sinilevä näkyy vedessä joko vihreinä lauttoina tai hippuina.

Sinileviä on erilaisia, ja vain osa niistä on myrkyllisiä. Levän myrkyllisyyttä on vaikea testata, joten kannattaa suhtautua varauksella jokaiseen sinilevään. Sinilevä on erityisen myrkyllistä sisäisesti nautittuna sekä löylyvetenä.

Suvi-kesätiimi Hertta Raivio, Erika Tuomi ja heidän ohjaajansa Liisa Makkonen kiertää kesän ajan Pälkäneen kylätapahtumissa kertomassa järvien tilasta ja niiden hyväksi tehtävästä työstä.

Heinäkuun ajan Suvi-kesätiimi tuuraa kunnan ympäristönsuojelusihteeriä leväseurannassa. Sinilevätilannetta tarkkaillaan viikoittain Luopioisten kirkonkylän, Aitoon Kankahuven ja Onkkaalan Pakanrannan uimarannoilla.

Vesienhoidon ABC-illassa maanantaina 27.6. puhujina toimivat Suvi-hankkeen viestintävastaava Tommi Liljedahl, Käymäläseura Huussi ry:stä Susanna Pakula ja Hauhon reitin kalastusalueen puheenjohtaja Markku Mikkola.

Tommi Liljedahl avasi illan kertomalla vesiensuojeluhankkeesta ja kannatusyhdistyksestä.

Keskiviikon 29.6. vesi-illan puheenaiheena oli niitto ja vesikasvillisuus, paikkana Aitoon Kankahuvi ja Joutteselän ranta. Illan puhujina olivat Ely-keskuksesta asiantuntija Salla Taskinen ja Luopioisen oma kasviasiantuntija Tuomo Kuitunen.

Ilta alkoi rennolla tutustumiskierroksella, jonka jälkeen suuntasimme veden ääreen keskustelemaan tarkemmin niitosta ja vesikasvillisuudesta.