Ajankohtaista
Vesiensuojelu lähtee hyvistä viljelykäytännöistä
Airi Kulmala kertoi Suvi-seminaarissa maatalouden kiristyvistä vesiensuojelutavoitteista ja onnistuneista kunnostushankkeista.
Onnistuneiden vesiensuojeluhankkeiden edellytys on hyvä yhteistyö eri osapuolten kesken. Viljelijät lähtevät mukaan, kun niistä on hyötyä myös heille.
Vesiensuojelun asiantuntijana MTK:ssa toimiva Airi Kulmala kiittää Suvi-hankkeen hankkeen alullepanijaa ja rahoittajaa Luopioisten Säästöpankkisäätiötä paikallisesta toimintamallista, joka tarjoaa apua vesiensuojelutoimien byrokratiaan ja kustannuksiin. Sama tmalli on toiminut esimerkiksi Inkoon suunnalla, jossa onnistuneelle hankkeelle haetaan jatkoa.
Kukkialle on annettu varoitus ennätystulvista
Järvien pinnat nousevat runsaslumisen talven ja myöhäisen kevään jälkeen jopa puolella metrillä reilussa kuukaudessa. Kukkialla pintojen ennustetaan kohoavan toukokuun puolivälissä korkeammalle kuin koskaan vuoden 1992 jälkeen (vaihteluväli 1992–2021 merkitty harmaalla). Järvelle on annettu varoitus poikkeuksellisen korkeasta vedenkorkeudesta. Se on neliportaisen varoitusjärjestelmän toiseksi vakavin varoitus. Kuva: Vesistömallijärjestelmä
Huhtikuu alkoi talvisena ja sankat pyryt kasvattivat jo ennestään paksua lumikerrosta. Perjantainen vesisade aloitti järvien pintojen nousun, jonka ennustetaan jatkuvan toukokuun loppupuolelle saakka. Silloin pinnat nousevat Pälkäneen suurilla järvillä lähes puoli metriä tavanomaista korkeammalle.
Kukkialla kevättulvasta ennustetaan ennätyksellistä. Pinta saattaa nousta korkeammalle kuin koskaan 30 vuoden aikana.
Sinilevä kertoo järven rehevöitymisestä – tärkeintä on vähentää ravinteiden huuhtoutumista valuma-alueella
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Kirsi Kuoppamäki esitteli tutkimustuloksia, jotka kertovat miten Pälkäneen järvet voivat. Kuva: Marja-Liisa Suomalainen.
Sinilevälautat ilmestyvät järville parhaalla lomakaudella, kun sinilevien tarvitsemaa valoa ja lämpöä on runsaasti saatavilla. Niiden lisäksi levä tarvitsee ravinteita. Typpeä monet levälajit osaavat sitoa ilmasta, joten kasvu riippuu ennen kaikkea fosforista.
Pälkänevedellä kärsittiin viime kesänä poikkeuksellisen rajuista sinileväkukinnoista. Myös Kukkialla sinilevää on havaittu vuodesta 2016 alkaen joka kesä vuotta 2020 lukuun ottamatta.
Katso tallenne Suvi-seminaarista
Suvi-hankkeen alullepanijan ja rahoittajan Luopioisten Säästöpankkisäätiön puheenjohtaja Mika Tolvanen avasi Suvi-seminaarin.
Suvi-seminaarin tallenne on katsottavissa osoitteessa suvi.videokanava.fi
Illan ohjelma:
3:00 Avaussanat: Mika Tolvanen, Luopioisten Säästöpankkisäätiön hallituksen puheenjohtaja
9:00 MTK:n vesiensuojelun asiantuntija Airi Kulmala: CAP-luonnoksen vesiensuojelutoimenpiteen ja esimerkkejä vesiensuojelutoimista
Suvi-seminaari esittelee Pälkäneen järvien tutkimustuloksia ja ravinnevalumia vähentäviä kunnostustoimia
Suvi-seminaari järjestetään Aitoon Honkalassa tiistaina 5.4. klo 17.30-20.30.
Aitoon Honkalassa tiistaina 5.4. järjestettävässä Suvi-seminaarissa esitellään Pälkäneen järvien tuoreita tutkimustuloksia ja vireillä olevia kunnostustoimia, joilla vähennetään järviä rehevöittävien ravinteiden määrää.
Kukkian fosforipitoisuudet ovat korkeimpia Rautajärven ja Kortteenpohjan suunnalla
Kukkian talviaikaisia fosforipitoisuuksia 2017–2021. Alhaisin pitoisuus (mg/m3) merkitty sinisellä ja korkein punaisella. Tietolähde: SYKE. Kuva: Freshabit-hanke.
ELY-keskus on seurannut Kukkian vedenlaatua tehostetusti vuodesta 2017 alkaen. Lahtialueilta on otettu maaliskuun puolivälissä vesinäytteet metrin syvyydestä. Talvella arvot ovat vakaampia kuin kesällä, jolloin tuuli voi aiheuttaa nopeitakin ravinnepitoisuuden vaihteluita järven eri osissa. Kesällä erityisesti suljetuimmissa lahdissa fosforipitoisuudet voivat olla kaksin- tai kolminkertaisia talviarvoihin verrattuna.
Paleolimnologisen tutkimuksen tulokset julkaistu – tulokset kertovat rehevöitymisestä etenkin Jouttesselällä
Rehevien vesien piilevälaji Stephanodiscus hantzschii (kaaviossa punainen) ilmestyi Pälkäneveden Jouttesselälle 1980-luvulla. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä sen osuus kasvoi 15 prosenttiin ja 2010-luvulla lähes 50 prosenttiin. Pälkäneveden Kyttälänselällä muutos on ollut hitaampaa, ja rehevien vesien lajin osuus on nykyisin noin 15 prosenttia. Kukkialla piilevälajiston muutos ei kerro rehevöitymisestä.
Paleolimnologisten tutkimusten loppuraportti on julkaistu tutkimustulokset -sivulla (Vesien hoito -valikon alla), josta löytyvät myös muut Suvi-hankkeen aikana tehdyt tutkimukset ja selvitykset.
Myöhäinen kevät lisää rajujen kevättulvien riskiä
Pakkaset ovat viivyttäneet lumien sulamista ja järvenpintojen nousua. Kun säät lämpenevät, pinnat nousevat nopeasti. Kukkia saattaa nousta korkeammalle kuin koskaan vuoden 1992 jälkeen (vaihteluväli 1992–2021 merkitty harmaalla). Kuva: Vesistömallijärjestelmä
Keväisen jakson jälkeen palanneet pakkaset ovat viivyttäneet kevään etenemistä. Maaliskuussa alkanut vedenpintojen nousu on taittunut. Sääennusteiden mukaan lumi- ja jääpeite ei ohene tulevallakaan viikolla.
Suvi-hankkeen tutkimukset kertovat, mitä pitää tehdä ja missä
Pälkäneen järviltä on otettu vuosikymmenten aikana tuhansia vesinäytteitä.
Järvet eivät ole seisovia altaita, vaan niiden vesi vaihtuu ja haihtuu vähitellen. Järvestä lähtee vettä laskuojan tai -joen kautta. Kesäpäivänä pinnasta haihtuu useita millimetrejä.
Järvet eivät tyhjene, koska niihin tulee koko ajan uutta vettä. Pälkäneen järvet ovat latvavesiä, joten ne saavat vetensä ympäröivistä metsistä, pelloista ja soista. Soiden osuus on vähäinen, ja siksi monet järvet ovat kirkasvetisiä.