Ajankohtaista

Roineen Tossanselkä on kirkasvetinen

Tossanselkä
14,2 neliökilometrin kokoinen Tossanselkä on Roineen ja Mallasveden välissä. Sinne virtaa vesiä laajalta valuma-alueelta, jossa on metsien lisäksi runsaasti peltoja.

 

Vihajärvi on lievästi rehevä

Vihajärvi
Kukkian vedet laskevat Vihajärven kautta kohti Iso-Roinetta. Vihajärven vesi on jokseenkin Kukkian kaltaista.

 

Järven yleistiedot

Vihajärvi on pieni, pinta-alaltaan 2,6 km2 kokoinen kirkasvetinen järvi Kukkian eteläpuolella. Kukkian vesi valuu Vihajärveen itäpäässä olevaa Kukkianvirtaa pitkin ja Vihajärven länsipäästä vedet jatkavat matkaansa kohti Sappeenjärveä ja edelleen Iso-Roineeseen.

Kirkasvetinen Kukkia on samentunut

Kukkia
44 neliökilometrin kokoinen Kukkia saa suurimman osan vedestään Kuohijärvestä ja Rautajärven suunnasta. 857 neliökilometrin valuma-alue on 70-prosenttisesti metsää.

 

Rautajärven tila on tyydyttävä, fosforipitoisuus laskussa

Rautajärvi
2,4 neliökilometrin kokoinen Rautajärvi saa suuren osan vedestään Kyynäröjärvestä ja Ämmätsäjärvestä laskevaa Myllyojaa pitkin. 89 neliökilometrin kokoinen valuma-alue on enimmäkseen metsää. Peltoja on vajaa 10 prosenttia valuma-alueesta.

 

Ämmätsänjärven fosforipitoisuus laskussa, mutta sameus lisääntynyt

Ämmätsänjärvi
Vajaan kolmen neliökilometrin kokoinen Ämmätsäjärvi saa vetensä 35,5 neliökilometrin valuma-alueelta, joka on pääosin metsää.

 

Järven yleistiedot

Kukkian valuma-alueen koillisosassa sijaitseva Ämmätsänjärvi on pienehkö, pinta-alaltaan 2,75 km2 kokoinen latvajärvi. Ämmätsänjärveä ei ole luodattu. Keskellä järveä, Leponiemen edustalla oleva vedenlaadun havaintopiste on n. 18 m syvä. Kokonaisrantaviivan pituus on 15,1 km ja pieniä saaria tai luotoja on n. 7 kpl.

Kyynäröjärvi on karu ja kirkasvetinen

Kyynäröjärvi
2,36 neliökilometrin kokoinen Kyynäröjärvi saa vetensä 12,2 neliökilometrin kokoiselta valuma-alueelta, joka on pääosin metsää ja ojitettuja soita.

 

Järven yleistiedot

Kyynäröjärvi on pienehkö, pinta-alaltaan 2,36 km2 kokoinen latvajärvi Kukkian valuma-alueen koillisosassa. Kyynäröjärveä ei ole luodattu, joten sen keskisyvyys eikä suurin syvyys ole tiedossa. Suurin osa vesinäytteistä on haettu eteläreunassa olevan Padanlahden edustalta, jossa syvyydeksi on mitattu 18,8 m. Järvellä on vain kaksi pientä saarta.

Aamukahveilla esitellään Pälkäneen mallia, joka tarjoaa maanomistajille apua ja rahoitusta vesienkunnostukseen

aamukahvit
Vesienkunnostukseen apua ja rahoitusta tuovaa Pälkäneen mallia rakennettiin ”isäntien aamukahveilla” marraskuussa Aitoon Honkalassa. Nyt malli on valmis ja rahoitus varmistumassa. Sitä ja tuoreita tutkimustuloksia esitellään hiihtolomien jälkeen kahdessa aamukahvitilaisuudessa.

Pälkäneen järviä uhkaava rehevöityminen voidaan pysäyttää kunnostushankkeilla, jotka estävät ravinteiden huuhtoutumisen tai päätymisen järviin. Kunnostushankkeisiin on saatavissa avustusta monen eri kanavan kautta. Rahoitus edellyttää asiantuntijan laatimaa suunnitelmaa. Suvi-vesiensuojeluhanke vauhdittaa kunnostushankkeita tarjoamalla apua rahoitushaku- ja suunnittelubyrokratiaan. Lisäksi hanke osallistuu vesien kannalta merkittävien ja vaikuttavien hankkeiden omarahoitusosuuteen.

Pälkäneveden ravinnekuormitusta pitäisi pienentää kolmasosalla – mallinnuksen mukaan Kukkiaa ei uhkaa rehevöityminen

Pälkänevesi klorofylli
Leväpitoisuutta ja rehevyyttä kuvaava klorofyllitaso pysyy Pälkänevedellä 64-prosenttisella todennäköisyydellä tyydyttävänä (kuvaajassa keltainen), jos ravinnekuormitusta ei pienennetä noin kolmanneksella. Klorofyllitason keskiarvo on viimeisten 30 vuoden aikana ollut 7,4 μg/l, mutta hyvä taso (kuvaajassa vihreä) edellyttäisi alle 7 μg/l.

Suvi-hanke tilasi vesienhoitosuunnitelman yhteydessä Suomen ympäristökeskukselta (Syke) mallinnuksen siitä, paljonko Kukkian ja Pälkäneveden ravinnekuormitusta olisi vähennettävä, jotta järvien tila pysyisi hyvänä.